Pöytälaatikko

Melkein kosinta

Työkaveri pyysi minut kävelylle, mikä oli hyvin epätyypillistä. Ajattelin asiaa liikunnalliselta kannalta. Mikä ettei! Oli maaliskuun pahin rospuuttokeli, joten puin lämpöeristeeksi  mohairlangasta kudotut pitkikset ja Sokoksen alelaarista hankkimani lämpöpaidan. Päälle vedin tuulipuvun.

Mies odotti kadunkulmassa, naputteli kenkänsä kärjellä ränniä. Rännikourussa …

1
Lue koko teksti
Pöytälaatikko

Myrkkykalja

Hilkka oli rakastunut. Hänen silmänsä suorastaan sädehtivät. Hilkka, Liisa ja Mama Maddalena istuivat Café Laurellilla. Heillä oli kahvikupit ja perunaleivokset edessään. Hilkka puhua pulputti.

”Opettajamme Tommi on mahtava. Kehuu meitä oppilaista, miten hienosti olemme edistyneet.”

Liisaa hymyilytti. Hän ei ollut

1
Lue koko teksti
Kirjat Romaanit

Tuuliköynnös

Erätie, Erätie, Ester rallatti ja mummu kääntyi katsomaan taakseen. Mistä sinä sen muistit? mummu kysi. Tuossa se oli, ne samat, mitkä kirjassa, Esteri osoitti sormellaan. Luitko sinä sen kyltistä, mummu ihmetteli. Osaatko sinä lukea?

Äidin lähdettyä Esteri oli alkanut katsella …

6
Lue koko teksti
Lähikuvassa kirjailija

Matti Rönkä

Kuka olet ja mistä tulet?

Matti Rönkä, orpopoika Outokummusta.

Mikä sinusta piti tulla ”isona”?

Arkkitehti tai autonkuljettaja.

Mitä kirjoitat?

Romaaneja ja uutistekstejä.

Mikä saa sinut kirjoittamaan?

Se on toisaalta ammatti – ja toisaalta, ajattelen olevani tarinankertoja ja asioiden selittäjä.

Mikä

Lue koko teksti
Runot

Radon-kissan ankea kohtalo

Radon-kissa kellarissa

Erzgebirgen uumenissa.

Silmät säihkyy sieverteissä

malmivuoren syövereissä.

 

Punajuuripurkkirivi

seisoo jäykkänä kuin kivi.

Sitä mirri vahtii salaa,

miettii, jospa saisi kalaa.

 

Kyllästyttää toimi vahdin,

alkaa tahtoisi jo jahdin.

Mutta vankina on kissa

kaivosmiehen kellarissa.

 

Säteilyä saanut …

Lue koko teksti
Jatkokertomukset

Kuinka polut syntyvät 1

I

Kevään ensimmäinen aamu tervehti minua keittiön ikkunasta vaitonaisena ja liikkumattomana. Katupöly laskeutui vielä harmaana huntuna kaiken päälle: pensasaidan paljaille oksille ja alapihan nurmikolle, jossa ainoa mikä vihersi kesälläkin oli sammal. Ei ensimmäistäkään koiranulkoiluttajaa, ei stalkkereita, ei keskustaan kiiruhtavia autoja …

2
Lue koko teksti
Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial
error: Sisältö on kopiosuojattu