Moottoripyörä säksätti esiin kaupungin pohjoislaidalta, yskäisi pari öljynkatkuista savupilveä sokkeloisissa kortteleissa, löysi oikean kujan ja lähti seuraamaan sitä. Vanhaa 350-kuutioista Hondaa ohjasi rähjäisiin vaatteisiin pukeutunut, nelikymppinen mies, jonka kaulasta roikkui pieni radiopuhelin. Takana satulassa istui farkkuissa ja ulkoilutakissa hieman nuorempi …
Lue koko teksti
Oli väistämätöntä, että minä ja Sipi ajauduimme erillemme. Mikään ei todellakaan ollut kuten ennen. Sipi oli muuttunut, ja niin olin varmaan minäkin.
Kesällä tapasin hänet aivan sattumalta Ruisrockissa. Hänen seurassaan oli kokonainen moottoripyöräjengi. Päättelin, että yksi näistä oli Sipin poikakaveri. …
Lue koko teksti
Tapasin Hannan, Sipin äidin, torilla eräänä alkukesän aamuna. Hän soi minulle aivan yhtä lämpimän, äidillisen halauksen kuten hänellä oli tapana silloin joskus niin kauan, kauan sitten.
Hanna ei ollut muuttunut alkuunkaan. Jokunen kilo ja muutama ryppy paljastivat sen, että vuosia …
Lue koko tekstiRoskainen, tulitaistelujen runtelema asuinalue levittäytyi Jaken ympärillä. Fusepointissa mikään ei ollut arkipäiväisempää kuin taistelu. Koko peli oli suunniteltu taistelua varten, ja se mitä ei uuden yhteenoton aikana rikottu, oli syntynyt hajallisena jo piirustuspöydillä.
Pikku tulitikuiksi ja kivenmurusiksi moneen kertaan pommitettu …
IV
Työkalun nimi oli nivelmitta.
Raimo olisi varmasti sanonut, että typerä kuin mikä näihin hommiin, heitä hunttaan ja käytä tasolaseria. Mutta minulle se oli ainoa oikea. Sopi taitettuna näppärästi taskuun. Oli muutenkin ihmisen mittainen.
En ymmärtänyt, mikä pakkomielle jokaisella oli …
Lue koko teksti
Viikko ennen joulua satoi lunta, ja vanha tehdasrakennus peittyi paksun, valkoisen lumikerroksen alle. Tehtaan asukkaat odottivat valkeaa joulua, mutta Ilmatieteenlaitos oli asiasta eri mieltä ja kertoi lämpimän rintaman olevan ajautumassa Suomeen Baltian suunnalta.
Näin todellakin kävi. Lämpötila kohosi plussan puolelle …
Lue koko tekstiThe Lookalive oli pieni trendikäs terassikahvila lähellä Olgan työpaikkaa. Sinne oli hyvä paeta työpaikan kuivettunutta ilmapiiriä. Olga selaili kirjaa. Kahvilassa ei ollut muita, paitsi aivan perällä, missä parikymppinen kundi pelasi jotakin mustankimaltava vr-kypärä päässään.
Oli alkanut sataa, hiljaista pientä vihmaa, …
Aurinko, joka iltapäivällä oli tullut esiin pilvipeitteen takaa, kultasi taivaan raatihuoneen takana kävellessäni saunalta yläpihalle. Puutarha oli aina ollut niin äitini kuin isoäitinikin silmäterä. Mitä tahansa sinne istuttikin, saattoi olla varma siitä, että se kasvoi, kukki ja tuotti satoa.
Vielä …
Lue koko tekstiVIIDES JA VIIMEINEN KUVAUSPÄIVÄ
Kukaan ei kieltäytynyt, kun Topi laittoi aamiaisen jälkeen viskipullon kiertämään.
– Rohkaisuryypyt, nyt on teatteriesitysten aika, hän sanoi ja asettui mukavasti nojatuoliin. – Armi ja Janne, olkaa hyvät. En voi pakottaa sinua Kimmo, jos et halua …
Lue koko tekstiKOLMAS KUVAUSPÄIVÄ
– Jaatko Tipuli osanottajille paperit ja käsipeilit. Saatte piirtää oman kuvanne. Käytämme niitä ennakkomainonnassa, Topi virnisti. – Ottakaa huumorin kannalta. Kyseessä ei ole taidonnäyte vaan käsitys itsestänne.
Kuvista tuli hulvattomia. Krisse piirsi itsensä kuumana puumanaisena. Armi oli prinsessa. …
Lue koko teksti