Radon-kissa kellarissa
Erzgebirgen uumenissa.
Silmät säihkyy sieverteissä
malmivuoren syövereissä.
Punajuuripurkkirivi
seisoo jäykkänä kuin kivi.
Sitä mirri vahtii salaa,
miettii, jospa saisi kalaa.
Kyllästyttää toimi vahdin,
alkaa tahtoisi jo jahdin.
Mutta vankina on kissa
kaivosmiehen kellarissa.
Säteilyä saanut liikaa
kaivosmies, ken paistaa siikaa.
Siksi kissaa pois ei päästä,
perkuujätettäkään säästä.
Alla talon perustuksen
tietää kaivosluolan uksen.
Siitä kulkenut on kissa,
jonka silmät kellarissa
hehkuu viimeisintä päivää.
Vaikka vailla huolen häivää
voisi olla kaivosmies,
sillä Mariekin jo ties:
Välkkysilmät alla talon,
hämärässä kellarin,
kertaavat vain päivän valon.
Syy ei ole radonin.
©Riikka Johanna Uhlig
