Sanojen lähteillä
Runot ovat kaikkea mahdollista mieterunoista (aforismeista) proosarunoon.
Uinuisin ikuisessa ilossa Aabrahamin helmassa.
Mitään taloja ei tarvittaisi. Olisi vain kiviä.
Minä olen se, joka makaa portilla. Oikean portin oikeassa pielessä, ja minulla on haavoja.
Kissa on ainoa kosketus, johon minulla on oikeus. Kissa tulee kun se haluaa.
Sisällä …
Lue koko tekstiVesi valuu kasvoilleni
peittää minut
Uppoudun veteen ja olen turvassa
Olen turvaton
Menen veteen
En hauko henkeä
On uppouduttava
Veden paine peittää jotakin minussa
En ole kokenut monsuunisadetta
En tiedä monsuunin mieltä
Kirjailijan tarinoissa joen penkere on …
Lue koko tekstiJoskus hän hymyili,
nauroikin,
oikein heleästi,
niin kuin pieni lapsi nauraa,
pienestä sydämestään,
silmilläänkin iloitsi.
Tänään totinen katseensa on syvä kaivo.
Joskus hän osasi piirtää perhosen,
sen siipien kevyet kaaret,
sielunsa silmin näki sen lentävän,
ja liikuttui sen …
Lue koko tekstiMetsän uumenissa kasvaa valtava puu,
tumma ja rungoltaan rosoinen se on,
joku voisi sanoa sitä synkäksi ja pelottavaksi.
Peikon puuksi.
Vesi valuu sen oksilta rankkasateen jälkeen,
ja imeytyy tummanvihreään sammalmattoon,
joka jalkojen alla painuu kasaan
niin kuin elämä …
Lue koko tekstiOn olemassa erojen demokratia,
surullinen ja lempeä
kuin iltapäivän varjo kuistilla.
Laki ei kysy,
kuka puhui ja kuka vaikeni,
se avaa oven ja sanoo:
te olette vapaita menemään.
Se katsoo kaikenlaisia ihmisiä,
niitäkin jotka asuvat sen syrjässä,
ja …
Lue koko tekstiHaavoittuva ilma on kaunista,
vaikka tuli tekeekin siihen reikiä,
heikentää fokusta.
Gravitaatiopisteen reviirillä
voi eritellä kaiken, jos haluaa.
Mutta silloin aamut ehtivät lakata katsomasta.
Toivoo, että ylhäällä olisi muitakin,
onnen ympärille palanneita.
Katsoo ympärilleen ilman tietoa menneistä laaksoista,
Katsoo liian …
Lue koko tekstiOdotimme selleissämme, että he tulevat noutamaan.
Olimme idealisteja ja aktivisteja.
Koska olen Claude Cahun, queer-surrealisti, kuvasin kaiken mitä näin natsivankilassa. Piirsin sellimme tupakka-askin kanteen. Kuvasin, miten vankien kirjeenvaihto tapahtui. Kirjoitin tarkoin, miten natsit kohtelivat omia vankejaan. Kuvasin myös sen, miten …
Lue koko tekstiSisäinen Aalto (Kohti Sitä, Mikä Olen)- kunnianosoitus Goethelle:
Kuljen mutkikkaita polkuja suljettujen silmieni takana.
Mielen tyyneys, jota vuolee ihmisen levottomuus.
Olen mikä olen, olin mikä olin; olenko näiden välissä jotakin.
Aalto sortuu rantaan, ja minä olen siinä aallossa.
Kuulen tyrskyt, …
Lue koko tekstiHuomista en voi tavoittaa,
liian kaukana aina se on,
minut aika eteenpäin kuljettaa,
mutta huominen,
se on tavoittamaton.
Vaikka säteet nousevan päivän,
ajatuksiani valaista jo voi,
sen todeksi nähdä saan käyvän,
vasta kun yö valossa vaikeroi.
Ja nyt …
Lue koko tekstiKunnianosoitus runoilija Helvi Juvoselle
***
Minä siirtolohkare
emokalliosta lohjennut
(hän kirjoitti)
jään kauas kantama
jään jättämä
olen metsässä yksin,
olen outo.
***
Surun äkkinäisyys, loukkaukset ulkoa, yksin .
Minä jolla ei näemmä ole aikaa toipua, mutta jossa on kaikki aika.…
