Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Artus valmistautui iltaan kuten aina ennenkin. Hän kylpi suuressa ja ylellisessä kylpyammeessa, joka oli sijoitettu maisemaikkunan eteen. Ikkunasta avautui näköala Madridin kattojen ylle. Rakennus oli lyhyen kävelymatkan päässä hänen työpaikaltaan ja mikäli ikkuna olisi suunnattu vain hieman enemmän itään, Artus …
Lue lisää ja kommentoi
PORTUGALIN RANNIKKO
Atlantin aallot löivät korkealle komeiden kalliomuodostelmien keskellä. Kuvausryhmä oli yöpynyt Albufeirassa ja matka jatkut Euroopan läntisintä pistettä Land’s Endiä kohti. Robert oli ollut vähäpuheinen koko matkan ajan. Quu epäili, että Seppo oli kertonut värikkäästi sadeyön tapahtumista.
Ken oli …
Lue lisää ja kommentoi
Sanna itki. Lääkäri hoivakodista oli soittanut.
– Otan osaa. Sisaresi Lissu on kuollut. Hän oli ottanut yliannoksen unilääkkeitä. Ihmettelimme, miten hän oli saanut niitä käsiinsä. Kävi ilmi, että hän oli kätkenyt iltaisin jaetut lääkkeet käsilaukkuunsa. Olemme pahoillamme, että näin pääsi …
Lue lisää ja kommentoi
Mirri ja Lumikukka olivat kahdestaan kotosalla. Oli lauantai ja Mirrillä vapaapäivä. Tommi oli lähtenyt ulos.
– Huhuu, Tommi oletko kotona? Minä täällä Jolanda, joku huuteli postiluukusta. Mirri meni katsomaan.
– Kuka sinä olet? vieras nuori nainen kurkisti oven raosta.
– …
Lue lisää ja kommentoi
Kesä jatkui kuulaana. Tuntui, että koulu alkoi turhan varhain. Noralla oli herätessään ennakkoaavistus, että tänään tapahtuisi jotain ennalta odottamatonta. Pieni lintu oli lentänyt ikkunaan ja makasi nyt pökertyneenä kukkapenkissä.
Nora pukeutui ensimmäisen koulupäivän kunniaksi värikkääseen kesämekkoon. Hän katsoi auringonpaisteessa kimaltelevaa …
Lue lisää ja kommentoi
Varjoon kulkee se tie, jota rakkaus ei valoon vie.
Silmät vetäytyivät viiruiksi ja niihin syttyi keltainen hehku. Huulet kiristyivät ja viiksikarvat värisivät. Sydän hakkasi. Hänet täytti villi riemu. Tuuli humisi korvissa, kun hän loikkasi saaliin kimppuun.
Päässä suhisi, kun hän …
Lue lisää ja kommentoi
Dekkari Karikukko, viides luku
Miksikö?
Koska yksikään tuomioistuin tässä maassa ei olisi langettanut tarpeeksi kovaa rangaistusta.
Koska yksikään tuomio ei olisi ollut oikeudenmukainen sellaisesta rikoksesta.
Välinpitämättömyydestä.
Koska… niin… koska Markus oli minun poikani. Hän oli avioerosta asti asunut Mairen …
Lue lisää ja kommentoi
Viitasella oli elinaikaa täsmälleen tunti.
Viitanen ei itse sitä tiennyt. Eikä sitä tiennyt kukaan muukaan, ei edes arvannut.
Tai yksi tiesi.
Viitanen oli keski-ikäinen, terveeltä näyttävä mies. Alkoholiongelma hänellä oli, mutta sen vakavuudesta olivat selvillä vain lähimmät …
Lue lisää ja kommentoi
Dekkari Karikukko, neljäs luku
He etenivät harjun lakea. Toisella puolen oli harvasti kasvavaa soistuvaa kuusikkoa, toisella tulvaniittyjä, matalaa jokirantakasvustoa. Sen seassa lymysi tie, ajourat syvään painuneina.
Joissakin kohdin he pysähtyivät katselemaan lokkien lentonäytöstä. Niitten täsmälliset lentokuviot, siipien voimakkaat iskut kuljettivat …
Lue lisää ja kommentoi
Dekkari Karikukko, kolmas luku
”Tiedätkö, että linnut voivat oppia vaikka iskelmiä?”
Sinipukuinen seisoi mäen harjalla. Hiki kimpoili kasvoilla kovan nousun jälkeen, eniten nenänpielistä. Hän joutui odottamaan toista, kuten yleensä nousuissa.
Ikäkö se oli vai innostus?
Nuorempi oli juossut …
Lue lisää ja kommentoi
Dekkari Karikukko, toinen luku
Kaikki oli suunniteltu valmiiksi kevätkuukausien aikana.
Ei siis ihme, ettei kumpikaan tuntenut vähäisintäkään uupumusta. Molemmilla oli tarpeellinen peruskunto. Varusteet olivat tarkoituksenmukaiset ja reitti oli toiselle monilta vuosilta tuttu.
Maasto oli aluksi noussut loivasti. He kulkivat …
Lue lisää ja kommentoi
Yksi Mirandan oppilasta oli kadonnut. Hän huolestui, kun Essiä ei kuulunut kouluun. Miranda soitti tämän kotiin, mutta kukaan ei vastannut.
Parasta mennä käymään, hän pohti.
Essin äiti avasi oven. Hän oli itkettyneen näköinen.
”Tyttö on karannut. En ole kuullut hänestä …
Lue lisää ja kommentoi
Maire oli liittynyt marttoihin. Hän katseli printattua ohjelmaa. Tiedossa oli lauluilta, kortinpeluuta, taidenäyttelykierros, kokkausta, lukupiiri ja kevätretki.
Näyttää kiinnostavalta. Miten en ole keksinyt tätä aikaisemmin? Hänen kampaajansa oli suositellut ryhmään liittymistä, kun Maire oli valitellut harrastusten vähyyttä.
”Parasta perunasta” …
Lue lisää ja kommentoi
”Minulla on tänään aamun vieraana kuvataiteilija Marlena. Ajamme parhaillaan Iittalan puukoululle. Hänellä ja kurssitovereilla on siellä taidekoulun lopputyönäyttely”, Radio Suomen aamureportteri kertoo.
”Kiitos Martti. Palaamme kuulolle heti kahdeksan jälkeen”, kollega Tilda kuittaa.
Marlena on innoissaan. Hämeen Sanomat on …
Lue lisää ja kommentoi
”Marlena, kerro litografiakivistä. Tehän esittelitte Hämeen keskiaikafestivaalilla jotain ikivanhaa tekniikkaa?”
Mama Maddalena oli poikennut Galleriaan. Marlena päivysti. Hän tarjosi Mamalle kupillisen kahvia.
”Se on vanha menetelmä. Kivipaino toiselta nimeltä. Kuva piirretään hiotulle kalkkikivelle rasvaliidulla tai tussilla. Se syövytetään typpihapolla. Painoväri …
Lue lisää ja kommentoi
Hilkka ja Liisa olivat saaneet kutsun Maman ystävän Allin kesähuvilalle. Alli oli ollut salaperäinen soittaessaan Hilkalle.
”Minulla on uusi miesystävä. Haluan että tapaatte hänet. Vietämme viikonloppuna kihlajaisia. Olen kutsunut vain muutaman luottoystävän. Lahjaksi toivon illanviettoon sopivia esityksiä. Laulua, tanssia …
Lue lisää ja kommentoi
Sarjasta MAANISIA MONOLOGEJA 1
Minä olin tässä seurakunnassa pappina viisikymmentä vuotta.
Ensin kelpasin seurakuntalaisilleni tulisieluisena rukoilijana ja kanttoria parempana virrenveisuun johtajana. Eikä kukaan kysynyt, olinko uskossa tai elinkö lain ja evankeliumin mukaan.
Kelpasin kastamaan lapsia seurakunnan yhteyteen ja siunaamaan haudan …
Lue lisää ja kommentoi
Mama Maddalenan ennustukset olivat siirtyneet verkkoon. Koronaviruspandemia oli järkyttänyt maailmaa keväällä 2020. Oli vielä epävarmaa, järjestetäänkö kesällä Hämeen keskiaikafestivaali.
Mama varautui etäennustamiseen. Hän sai Hilkan avukseen. Tämä opasti Mamaa videopuheluiden saloihin. Maman tabletti laitettiin jalustan päälle niin, että kamera suuntautui …
Lue lisää ja kommentoi
“Liisa, ilouutinen. Voitin piirustuskilpailun ja sain matkastipendin. Se on kahdelle. Tulethan minulle aveciksi?” Hilkka hihkuu puhelimeen.
“Onnea, upeaa, minne lähdemme?”
“Olet ihana, jos oikeasti lähdet mukaan. Italiaan tietysti. Akvarellikurssille Nazzanoon. Se on pikkukylä Rooman lähellä. Opettajani Säde on kerännyt maalausryhmän. …
Lue lisää ja kommentoi
Hilkka oli rakastunut. Hänen silmänsä suorastaan sädehtivät. Hilkka, Liisa ja Mama Maddalena istuivat Café Laurellilla. Heillä oli kahvikupit ja perunaleivokset edessään. Hilkka puhua pulputti.
“Opettajamme Tommi on mahtava. Kehuu meitä oppilaista, miten hienosti olemme edistyneet.”
Liisaa hymyilytti. Hän ei ollut …
Lue lisää ja kommentoi