Taikaa
Kuiske
Kynttiläkuusien hiljainen kuoro
kuiskii shamaanien taikoja –
kenellä on taito kuulla kuiske
Lue lisää ja kommentoi
Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Kuiske
Kynttiläkuusien hiljainen kuoro
kuiskii shamaanien taikoja –
kenellä on taito kuulla kuiske
Lue lisää ja kommentoi
MESINKUT LEHDEN MATKARAPORTTI
Hei, olen Miranda. Espanja on valloittanut sydämeni. Asun viikon täällä suomalaisten suosimassa Fuengirolassa. Tämä on oikea kaupunki, ei mikään turistiansa. Meren rannalla on hienoa hiekkaa ja sitä reunustaa palmupuiden kattama kävelybulevardi. Otin valokuvia taidokkaista hiekkaveistoksista.
Kaupungissa on
Olen aivan hajalla. Unelmani ovat romuttuneet. Olen kaksi vuotta odottanut, että Aimo huomaa minut muutenkin kuin tunnollisena pullantuoksuisena opettajana. Hän on aina ystävällinen, mutta siihen se jää.
Häpeän vieläkin viime pikkujouluja. Mikä ihme sai minut laulamaan karaokessa Tahdon olla sulle …
Lue lisää ja kommentoiMusta enkeli katseli verhotuin silmin Lissun olohuonetta. Enkelin punainen tukka leimusi. Siivet olivat uhkaavasti koholla. Lissu oli ostanut akvarellin hetken mielijohteesta. Tai oikeammin, enkeli halusi tulla hänen kotiinsa. Lissu oli poikennut Galleria Paperihuoneelle. Siellä oli meneillään Marlenan näyttely. Hän oli …
Lue lisää ja kommentoiSitä voisi kuvitella, että tavatessaan sukulaisensa ensimmäisen kerran, tilanne olisi edes jossain määrin tunteellinen. Tästä tapaamisesta, sen sijaan, kaikki tunteellisuus oli kaukana.
Niin pian kun isotätimme sai tietää, keitä me olimme, hänen jo ennestään katkeroitunut ilmeensä synkkeni entisestään.
Soletat oli …
Lue lisää ja kommentoiMarianne on pohtinut askelta pitkään, mutta vasta viikkojen hellekausi herättää vietin. Kuumat päivät ja trooppiset yöt avaavat lukkiutuneen mielen. Aviomies saa nyt unohtua, ei tämän aktivoitumista jaksa loputtomiin odottaa. Uusi nettipalvelu löytyi jo aiemmin tyttöjen illanistujaisissa. Lapsuudenystävät kikattivat ja kauhistelivat, …
Lue lisää ja kommentoiVarjoon kulkee se tie, jota rakkaus ei valoon vie.
Silmät vetäytyivät viiruiksi ja niihin syttyi keltainen hehku. Huulet kiristyivät ja viiksikarvat värisivät. Sydän hakkasi. Hänet täytti villi riemu. Tuuli humisi korvissa, kun hän loikkasi saaliin kimppuun.
Päässä suhisi, kun hän …
Lue lisää ja kommentoiHyvin ansaittu neljän viikon kesäloma on juuri alkanut. Sitä juhlitaan pian katkarapuvoileivillä ja jääkaapissa odottavalla kuohuviinipullolla. Sipaisen ohimennen etusormellani olohuoneen lasista sohvapöytää, siivoja on tehnyt erinomaista työtä. Kuten aina. Ikkunatkin kiiltävät puhtaina. Kyllä hyvästä palvelusta kannattaa maksaa. Nyppään ajatuksissani muutaman …
Lue lisää ja kommentoiSarjasta MAANISIA MONOLOGEJA 1
Minä olin tässä seurakunnassa pappina viisikymmentä vuotta.
Ensin kelpasin seurakuntalaisilleni tulisieluisena rukoilijana ja kanttoria parempana virrenveisuun johtajana. Eikä kukaan kysynyt, olinko uskossa tai elinkö lain ja evankeliumin mukaan.
Kelpasin kastamaan lapsia seurakunnan yhteyteen ja siunaamaan haudan …
“Liisa, ilouutinen. Voitin piirustuskilpailun ja sain matkastipendin. Se on kahdelle. Tulethan minulle aveciksi?” Hilkka hihkuu puhelimeen.
“Onnea, upeaa, minne lähdemme?”
“Olet ihana, jos oikeasti lähdet mukaan. Italiaan tietysti. Akvarellikurssille Nazzanoon. Se on pikkukylä Rooman lähellä. Opettajani Säde on kerännyt maalausryhmän. …
Lue lisää ja kommentoiKapeat mustat farkut, vaaleanpunainen pikeepaita pikku alligaattoreineen, valkoiset lenkkarit kuin juuri kaupasta ulos kävellyt. Pystyyn geelattu otsatukka, tasainen hammasrivistö, virheetön iho, timmi vartalo.
En pitänyt miehestä.
Se oli istunut kahvilan leivostiskin taakse jäävässä nurkkauksessa iltapäivisin jo toista viikkoa ja kyylännyt …
Lue lisää ja kommentoiOnko sinulla hetki aikaa? Kysymys pysäyttää Juhanin, ja pian koko maailman, ja ihmiskunta alkaa käydä eloonjäämiskamppailua, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat vain askeleen päässä toisistaan.
Juhani havaitsee olevansa ainoa ihminen, joka pystyy yhä liikkumaan ja vaikuttamaan asioihin. …
Lue lisää ja kommentoiMimosa siivosi ullakkoa. Pöly sai silmät vuotamaan ja kurkku tuntui karhealta. Hän tarvitsi säilytystilaa, sillä alakerran asunto oli pieni. Nurkassa oli vanha arkku. Edelliset asukkaat olivat hylänneet sen. Aarrearkku, mitähän sieltä löytyy?
Mimosa avasi kannen varovasti. Arkku oli lähes tyhjä. …
Lue lisää ja kommentoiViktor on koko viikon jossakin poissa, ja minulla unessa kertautuu sama kohtaus uusintana ja uusinnan uusintana. Nousen sängystä.
Raahaudun puoliksi kontaten raput keittiöön. Minua huimaa. Silmillä tähtään koko ajan ylärapun tasalta lähtevään jalkalistaan. Keittiössä en muista, mitä minun piti.
…
Lue lisää ja kommentoi– Käy rohkeasti peremmälle. tumma miesääni kehotti. Inkaa jännitti. Hän oli ensimmäistä kertaa Hämeen keskiaikafestivaalilla. Houkutteleva kyltti Mr Tiger kertoo kohtalosi oli pysäyttänyt.
– Tämä on ihan hullua, en ole ikinä ennen käynyt ennustajalla, Inka henkäisi.
Hän katseli ympärilleen. Telttakatos …
Lue lisää ja kommentoiMiten vihaankaan häntä. Kun katsonkin häneen päin, näen punaista. Miten hän keimailee. Miten hän pukeutuu vietelläkseen. Hänen pilkallinen naurunsa satuttaa. Olen hänelle pelkkää ilmaa. Hän on röyhkeä. Ottaa haluamansa muista piittaamatta. En voi katsella sivusta. Minun on pakko tehdä jotain. …
Lue lisää ja kommentoiItäiseltä taivaanrannalta hiipi hailakka valo ja tähdet alkoivat liueta eetteriin. Auringonnousua edeltävä tyven hetki tuntui siltä kuin maailma olisi pidätellyt hengitystään. Hiljaisuus oli painavaa, sellaista kuin meren tai joen pohjassa. Tukahduttavaa ja korviin käyvää.
Tuntien ajan Nicolau oli pyörinyt unta …
Lue lisää ja kommentoiTunnen, miten hengitykseni tihenee, poskipäitäni kuumottaa. Kenkieni korot painuvat hiekkaan. Jalkani jouduttavat minua kilpaa mieleni kanssa. Kohta, ihan kohta. Tornimaisen mustan kiven takaa suoraan ensin, sitten pilarikatajan ohitse. Katajan tiheiksi kasvaneet tupsuoksat minun hartioillani. Käännös kohti aidan takaa alkavaa loputonta …
Lue lisää ja kommentoiAukio voisi olla Venetsiasta, tuo kuuluisa Pyhän Markuksen tori kauniine koristeellisine pylväineen ja houkuttelevine kahviloineen, joiden suojaan turistit kesän kuumimpina päivinä pakenevat paahtavaa aurinkoa. Näin ei kuitenkaan ole. Tämä tori ei kylve auringonpaisteessa, vaan se on sateen kastelema, harmaa ja …
Lue lisää ja kommentoiKiersin koukun paikoilleen ja nostin taulun seinälle. Oikaisin sitä hieman ja peräännyin muutaman askeleen katsellakseni lopputulosta.
Siinä se nyt riippui uuden asuntoni seinällä, äitini taulu. Se oli hänen töistään se ainoa, jonka olin onnistunut kynsin ja hampain pelastamaan kuolinpesästä.
Ehkä …
Lue lisää ja kommentoi