Moottoripyörä säksätti esiin kaupungin pohjoislaidalta, yskäisi pari öljynkatkuista savupilveä sokkeloisissa kortteleissa, löysi oikean kujan ja lähti seuraamaan sitä. Vanhaa 350-kuutioista Hondaa ohjasi rähjäisiin vaatteisiin pukeutunut, nelikymppinen mies, jonka kaulasta roikkui pieni radiopuhelin. Takana satulassa istui farkkuissa ja ulkoilutakissa hieman nuorempi …
Lue koko tekstiOn heinäkuinen ilta. Hetkeä aiemmin päättyneen sateen jälkeen ilma on puhtaan kuulasta ja sen tuoksu virkistävän raikas.
Aurinko painuu jo hiljalleen horisontin taakse. Ennen kuin se ehtii painua sinne kokonaan, se tervehtii, kuin lohduttaen vielä viimeisillä säteillään. Värjäten taivaalla poispäin …
Lue koko tekstiMaan varjo heittyi kiertoradalla hitaasti kiertävään esineeseen. Se pyöri loivasti pituusakselinsa ympäri, vaikka ilmeisesti sen painopiste pisti sen kiertämään vähän sivuttain. Se oli hanska. Hanska pyöri pikkurillin ja ranteen toisen laidan muodostaman yhteysakselin ympäri. Kun Maan varjo peitti hanskan, olisi …
Lue koko teksti
Tuulenpuuska painoi toimistohuoneen isoa ikkunaa ja ryöpsäytti sadetta lasiin. Sanni keskeytti tietokoneensa naputtelun ja vilkaisi ulos, huokaisi syvään. Ulkona oli harmaata ja märkää, ankeaa ja kylmää. Kesäloma alkaisi muutaman päivän kuluttua ja lähipäiviksi oli luvassa pelkkää sadetta. Kesäkuussa oli ollut …
Talvisen kirkas aurinko kimmelsi jäistä jo vapaan joen laineilla, ja katulampun päällä nököttävä lokki kirkaisi tervehdyksen, kun Sinikka käveli pitkin hiekoitettua rantakatua. Silloin kun hän oli viimeksi asunut kaupungissa, rantaa pitkin oli kulkenut kapea hiekkainen kävelytie. Nyt se oli saanut …
Lue koko tekstiMarraskuinen loska lotisi jaloissa, kun Saara laskeutui portaat rautatieasemalta ja suuntasi kohti taksitolppaa. ”Ota asemalta taksi”, oli Pauliina-tytär kehottanut tekstiviestissään, eikä Saara sillä kertaa tosiaankaan ollut aikeissa tärvätä aikaa hakemalla kymmenien vaihtoehtojen seasta oikeaa linja-autoa tai raitiovaunua löytääkseen perille. Onneksi …
Lue koko tekstiLeevi katseli pilvien tuhrimaa syystaivasta ja hajanaisissa valonsäteissä keinuvia lehmuksia. Hän puhdisti silmälasinsa ja asetti ne takaisin nenälleen, mutta näkymä ei kirkastunut. Oli tiistai, viikon tympein silmäke. Betoninen, perspektiiviharjoitteelta näyttävä kaupunginosa kohosi ympärillä, ja sen lomassa törrötti Saneeraus- ja Maalaustyö …
Lue koko tekstiEräänä päivänä löydettiin viides luonnonvoima: taikuus.
Ensin tutkimustiimi loikki pari kierrosta voitontanssia syklotronin ympäri, missä maagiset voimat liimasivat yhteen kvarkkeja ennen näkemättömällä tavalla. Sitten, hieman rauhoituttuaan, kaikki käynnistivät teksturinsa ja alkoivat dokumentoida tuloksia, tähtäimet lukittuina seuraavan vuoden Nobel-juhlaan.
Yksi heistä …
Lue koko teksti
1800-luvun lopussa Kuusankoskella eli Verronen-niminen sutari. Tämä kylmäpäisyydestään tunnettu nokikolari oli tunnettu siitä, että hän halusi aina tehdä toisin – ja mielummin vähän isommin – kuin muut. Mustavuori oli tuolloin vielä rakentamatonta tiheää metsää. Sen Kymijoen puolen penkka oli karua …
Vatanen istui kahvilassa ryystämässä hivenaineita mustasta kahvista neljällä palalla sokeria. Edellisyö lipsahti pienen nousuhumalan ja luovasti valittujen mielialalääkkeiden inspiroimana lain katvealueille, minkä tuloksena hänellä oli nyt muovikassissa röökikartonki ja hillopurkki, jossa oli lippakioskin myyjäringin tippirahat.Kytät olivat hekin olleet varpaisillaan, ja …
Lue koko teksti
