Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Tarinavirran kirjat. Voit hankkia kirjan omaksesi kustantajalta tai kertojan suosittelemasta verkkokaupasta kun klikkaat ensin artikkeliin. Löydät artikkelin otsikkoriveiltä oheisen linnun kuvakkeen.
kun kaislojen rahina ahdistaa veneen laidat valittaa anna airojen levätä kuka laskee kuikan huudot ja silkkiuikun poikaset mistä tiedät ettei loputonta ruovikkoa tarvitse pelätä mistä tiedät ettei aurinko erehdy suunnasta saaressa salainen paikka unet nuotiotulista ja sateesta teltan kattoon ehkä…
Lue lisää ja kommentoi
NEULAKÄSI
Mummo opetteli leikkimään neuloilla. Joku voi tietysti sanoa, etteivät vanhat opi, mutta tuli selväksi, ettei se ole totta. Ainakin mummo oppi koko ajan. Aluksi hän vain leikitteli ajatuksella, pyöritteli neulaa kädessään, yritti saada …
Lue lisää ja kommentoi
(Ote Maaritin matkablogista)
Calarcássa, 1500 metrin korkeudessa paistoi aurinko ja vuorten turruttava sumu ja kylmä kosteus olivat vain muisto. Palmuja, vilkas kauppa kävi keskustassa, jeeppejä (Yipao Willyksiä) kahvisäkkilasti katolla oli joka puolella pysäköitynä. Värikkäät yipaot, kahvisäkit federaation lipunväriraidallisine …
Lue lisää ja kommentoi
maaliskuu ei pysy kasassa
repeilee joka suuntaan
katse likaista lunta täynnä
hiekoitushiekkaa, jäätä ja rapaa kujien varsilla
pilvet roikkuvat matalalla
kunnes valon mahti avaa luukut
herättää
prinsessan tornikamarissaan
laitapuolen kulkijan puistonpenkillä
saa tähyämään yli loskan
kohti toivoa tai turhaa odotusta
…
Lue lisää ja kommentoi
Kun sumuisena pakkasaamuna helmikuussa tutun kävelyreitin varrella puiden ja pensaiden puhtaaksi riisutut oksat jopa hiljaa surisevat suurjännitejohdot, kun ne huurteen kuorruttamina eivät näytä kylmiltä, vaan tuntuu kuin aika odottaisi ja voisin kietoutua hiljaisuuteen, ohueen ja painottomaan.
Lue lisää ja kommentoi
1
Alicia ja Maarit istuivat Maaritin takapihalla pihakeinussa. Alicia lakkasi varpaankynsiään verenpunaisella lakalla, jalka nostettuna istuimen reunalle, polvi koukussa ja kukallisen kesähameen helma epäsiveästi reisien yläosaan vedettynä paljastaen pitkän matkaa kahvinruskeaa kolumbialaista säärtä, vielä siroa ja ilman suonikohjuja. Mitä …
Lue lisää ja kommentoi
joitakin aikoja sitten onneton huusin keuhkoni pihalle eikä kukaan ottanut koppia putosivat kuralätäkköön saivat kuumetaudin mutta siitä en tiennyt mitään olin perhosenkevyinen leijuin ulos ikkunasta pakahduin painottomuudesta kunnes sydän alkoi tuntua raskaalta ja vetää kohti maata revin sen esiin meilasin…
Lue lisää ja kommentoi
Kaksitoista vuotta loin nahkaani uudelleen kokeilin eri malleja etsin sopivaa kuosia lopulta luotin sattumaan ja annoin mennä tiimalasin hiekka valuu hiljalleen katselen murusten liikettä kuuntelen äänetöntä rapinaa aikaa on rajattomasti ja liian vähän kirjoitan sanoja ne tekevät minusta olevan Nahka…
Lue lisää ja kommentoi
Onko niin
että ne villiintyvät pimeydessä
luulevat voivansa omia kaiken
mitä keksivät mieliä
että nopeasti ohi valahtava päivä
on niiden altis palvelija
vaikkei kukaan palkitse ketään.
Lyhyet päivät ja pitkät pimeät
ojentavat niille
läpipääsemätöntä energiaa
ilman vastikkeita,
oma puolustuskin rakoilee,
…
Lue lisää ja kommentoi
Jouluaatonaatonaamu valkeni tuulisena ja koleana, sateenuhkaisena, ja taivas oli makrillinväristen pilvenriekaleitten raidoittama. Tuuli suhisi osittain lehdettömissä oliivipuissa ja kahautteli kuivaneita viiniköynnöksiä. Karviset, äiti ja tyttäret jättivät aamu-uinnit altaassa väliin ja vetivät pillifarkut ja joustotopit päälleen ja lähtivät heti aamiaisen jälkeen …
Lue lisää ja kommentoi
varpaiden alla kuiva mäki
sormenpäissä kissankäpälän tassukaaret
sinikellon keveys, huopakeltanon samettinukka
matalat korret pistelevät ohuen kesäpuseron läpi
aurinko silmäluomilla ja tuolla korkealla lipuvat pilvet
***
katsokaa kuuta, kuulkaa laineiden raukea liplatus
lepakko viuhahtaa rannan lepissä
kaukana kaislikossa tööttää härkälintu
älkää …
Lue lisää ja kommentoi
Äiti astuu huoneeseen
koputtamatta
ryntää sisään valloittaa huoneen ottaa omakseen ajan
Sytyttää lampun
sammuttaa kynttilän
jotta en näkisi lintujen siipiä
Päättäväisin askelin astuu ikkunalle
sulkee viileän illan
jotta en kuulisi tähtiä
Tyttö on käyttänyt …
Lue lisää ja kommentoi
Ote novellista Nainen riisuutuu metsässä kokoelmasta Näyttöihot. Turbator. 2008.
Syksyllä minä kerroin Hannekselle, että odotin lasta, että oikein kylä siitä asiasta kohisi.
”Otata pois, minä kyllä maksan”, hän sanoi.
Hanneksella oli viimeinen vuosi tekussa ja …
Lue lisää ja kommentoi
(Maritzan unen pohjalta kirjoittama käsikirjoitus, jonka hän lähetti tv-saippuasarjaan. Hän osallistui Caracol TV:n julistamaan kilpailuun ja voitti sen. ”Rakkauden monet kasvot” filmattiin, pääosissa nuori kolumbialainen nainen ja eurooppalainen miesnäyttelijä. Sitä tehtiin kaksi sesonkia ja katsojamäärä oli kohtuullinen. Häneltä pyydettiin jatkoa, …
Lue lisää ja kommentoi
Sarjasta VANHUUS: mummun kuolema
MIEHENMETSÄ – novellikokoelmasta
Novellin loppu
Matkaa oli alle kymmenen kilometriä. Kun Parkkonen kaarsi pihaan, juoksijoiden varjot häilähtivät rantaan. Laiturilta ulvahti käyntiin voimakastehoinen perämoottori. Nuorten tyttöjen kirkuna sekaantui poikien möräkkään huutoon.
Ulkovalo paloi ja valaisi vain …
Lue lisää ja kommentoi
Valmista sanasi lentämään
vartioi pesäpuuta.
Annan sinulle itseni
eikä olekaan muuta.
Katso, sarastus koskettaa
kosketa hiljaisuutta.
Tartu kynään niin maailma
kirjoittaa tulevaisuutta.
Huomiset tulevat vihreät
lupausten solinassa.
Tule mukaani virtaamaan
yhteyden unelmassa.
Jätä kellosi rannalle
antaudu veden viedä.
Unet aikaa …
Lue lisää ja kommentoi
Sarjasta VANHUUS: (kuka pitää huolta)
NÄYTTÖIHOT: Ote novellista Viimeinen maksaa
Illalla Anni ajoi vanhainkotiin. Autosta oli sulake palanut, vain toinen lamppu kiilsi laiskasti.
Äiti istui päivähuoneessa filtti jalkojen päällä.
– Hiki koko ajan, äiti sanoi alkajaisiksi. – Kaiken aikaa …
Lue lisää ja kommentoi
Marianne on pohtinut askelta pitkään, mutta vasta viikkojen hellekausi herättää vietin. Kuumat päivät ja trooppiset yöt avaavat lukkiutuneen mielen. Aviomies saa nyt unohtua, ei tämän aktivoitumista jaksa loputtomiin odottaa. Uusi nettipalvelu löytyi jo aiemmin tyttöjen illanistujaisissa. Lapsuudenystävät kikattivat ja kauhistelivat, …
Lue lisää ja kommentoi
Maanantaiaamuna musiikkiopistolla Toukonen tulee vastaani käytävällä ja huikkaa:
-Se sukulaispoikasi sai täydet pisteet pyrkimisessään!
-Mitä sinä hourit! Taitaa olla pakka sekaisin viikonlopun jälkeen, naljailen.
-Älä yritä! Poika on kaksoisolentosi. Etkö sukulaistasi tunne? Äänikin on niin samanlainen kuin sinulla, että kerran …
Lue lisää ja kommentoi
Jouluna tulemme taas omaan kaupunkiimme
verolle pantaviksi, punnittaviksi
kuluneen vuoden kantamusta tuoden
juurillemme, läheistemme luo.
Näemme kasvun ja kuihtumisen
menetyksen ja menestyksen.
Tahdon viiden tähden majataloon!
Miksi joulu olisi viiden tähden majatalo
puleerattu, täyteen katettu ja …
Lue lisää ja kommentoi