Poika istui pimeän rajalla, vihasi äitiään ja enoaan, kylän tietäjää ja koko kirottua kivikautista heimoaan. Pimeän toisella puolelta katseeseen vastasi toinen hylkiö. Sen isä, lauman alfauros oli tehnyt selväksi, että mukaan ei ollut tulemista kun se, ja sen mukana emo …
Lue koko teksti
Lentoasema oli lähes autio. Sen hyvin ymmärsi, sillä olihan jouluaatto. Autiutta vielä lisäsi covid-epidemia, joka karsi suuren osan niistä harvoista matkustajista, jotka olisivat saattaneet olla liikkeellä näin jouluna.
Sanotaan, että kansainväliset lentokentät eivät milloinkaan nuku. On ihmisiä, jotka ovat matkalla …
Lue koko tekstiPekka seisoi talonsa kuistilla ja katseli kuinka parven ensimmäiset hanhet kaartelivat kullanruskeaksi paahtuneen sänkipellon ympärillä. Pelto levisi hänen talonsa edessä miltei silmänkantamattomiin, aina naapuripitäjään asti. Aamuisin auringonnousu hivuttautui pellolle kuin puuron ylle juoksutettu hunaja, värjäten sängen tulenkarvaaksi. Nyt ei aamuaurinkoa …
Lue koko tekstipuun punaisista kukista
alkaa jokin
miten kaikki muuttuu
kuin
olisin joku aivan muu
kuin
lintu
joka ei
koskaan laskeudu
Lue koko teksti
Mies pyyhkäisi kämmenpohjallaan peilin pintaa nähdäkseen kuvansa paremmin.
– Bruce Willis, mies sanoi, kuunteli äänensä käheätä kajahdusta. Mikä ettei, hän tuumi. Mielihyvä sai nimen kuulostamaan akustisen kitaran soololta. Ja vielä enemmän häneltä itseltään, siltä mieheltä, joka vuosikymmeniä sitten näppäili Landolaa …
Lue koko tekstipahempi sota-aikaa
sanoo muistava vanhus
pahempi kun joutuu erilleen
jonotamme mykkinä testiin
onko se minussa
vai sinussa
pimeydessä vaeltava kansa
näkee suuren valon
kuoleman varjon maassa asuville
loistaa kirkkaus
Hän tuli ihmisen osaan
nukkui härkien heinäkaukalossa
…
Lue koko teksti
Joki oli jo herännyt aamuun, kun Andreas näki Iljan nojailevan laivan reelinkiin. Näkeekö joki unta milloinkaan? Volga on kuin valvova enkeli. Enkelit eivät nuku, vaan ympäröivät kuin joki laivan, kantavat kuin äiti lastaan, kuiskaavat aalloillaan tarinaa, joka kerrotaan aina uudestaan …
Lue koko teksti
Tässä yksilöllisyyden ajassa
istun kauppakeskuksen kahvilassa
vitriinissä väsähtäneet perunaleivokset
yksinäiset pöytäkaverit
makulatte
Ottaisitko minut take-away-kahvina mukaasi?
Kiitos.
Lue koko teksti
Aluksi tuntui hyvältä, sellaiselta kevyeltä hälläväliltä. Kuin kehossa kaikki painava, lihakset ja luut, olisivat haihtuneet ja jäljelle olisi jäänyt vain ohuen ohut iho. Se piteli häntä koossa, ilman sitä hänen osasensa olisivat lentäneet taivaalle.
Hän kallisti päätään taaksepäin. Tähdet sujahtelivat …
Tuolla Hrimnir pitää päiväunia, alapihalla, seisten, takapuoli tuuleen päin, toinen takajalka koholla. Hevoset osaavat nukkua seisten. Ne ovat pakenevia eläimiä, nukkuessaankin lähtövalmiita. Nyt Hrimnirin ja ikkunani väliin ilmestyy hahmo. Sillä on vaaleanharmaa takki ja huppu päässä. Se näyttää minua pienemmältä. …
Lue koko teksti