Tunsin, että aikani oli viimein koittanut. Jätin jäähyväiset Annalle ja Julialle, kahdelle kaunottarelle, jotka olivat pitäneet minusta hyvää huolta viimeiset kuusi kuukautta. Aina kun he aamulla saapuivat huoneeseeni, heidän hymynsä ja iloisuutensa tarttuivat minuunkin. Jo pelkkä heidän läsnäolonsa sai oloni …
Lue koko teksti
Oli väistämätöntä, että minä ja Sipi ajauduimme erillemme. Mikään ei todellakaan ollut kuten ennen. Sipi oli muuttunut, ja niin olin varmaan minäkin.
Kesällä tapasin hänet aivan sattumalta Ruisrockissa. Hänen seurassaan oli kokonainen moottoripyöräjengi. Päättelin, että yksi näistä oli Sipin poikakaveri. …
Lue koko teksti
Suren sitä, että rohkeus taisteluissa mitalein palkitaan.
Vaan onneksi sanat eivät kuole, jos niitä kiväärein ammutaan.
Manolo Chinato
Vihreää merenrantaheinikkoa täplittivät harmaat kivenmurikat. Jotkut kivistä olivat jokseenkin kurpitsan kokoisia, toiset näyttivät siltä kuin harmaakarvainen lammas olisi käynyt makuulle mättäiden väliin. …
Lue koko teksti
Tapasin Hannan, Sipin äidin, torilla eräänä alkukesän aamuna. Hän soi minulle aivan yhtä lämpimän, äidillisen halauksen kuten hänellä oli tapana silloin joskus niin kauan, kauan sitten.
Hanna ei ollut muuttunut alkuunkaan. Jokunen kilo ja muutama ryppy paljastivat sen, että vuosia …
Lue koko teksti
Viikko ennen joulua satoi lunta, ja vanha tehdasrakennus peittyi paksun, valkoisen lumikerroksen alle. Tehtaan asukkaat odottivat valkeaa joulua, mutta Ilmatieteenlaitos oli asiasta eri mieltä ja kertoi lämpimän rintaman olevan ajautumassa Suomeen Baltian suunnalta.
Näin todellakin kävi. Lämpötila kohosi plussan puolelle …
Lue koko teksti
Aurinko, joka iltapäivällä oli tullut esiin pilvipeitteen takaa, kultasi taivaan raatihuoneen takana kävellessäni saunalta yläpihalle. Puutarha oli aina ollut niin äitini kuin isoäitinikin silmäterä. Mitä tahansa sinne istuttikin, saattoi olla varma siitä, että se kasvoi, kukki ja tuotti satoa.
Vielä …
Lue koko teksti
Päätin käydä hyvästelemässä myös saunarakennuksen, vaikka en alun perin ollut aikonut mennä. En ollut käynyt siellä vuosiin. Nyt kun kävelen villiintyneen pihamaan poikki, mieleeni tulvii mukavia muistoja.
Raivasin tieni omenien painosta kaatuneen omenapuun ohi ja villiintyneiden viinimarjapensastojen lävitse alapihalle. Näin …
Lue koko teksti
Aamulla heräsin jälleen kerran raatihuoneen kellon tuttuihin lyönteihin. Laskin ne, ja niitä oli kahdeksan. Tunsin oloni levänneeksi.
Nyt kun olin saanut äitini asunnon selvitettyä, jäljelle jäi vielä ne kaksi muuta rakennusta sekä piharakennus.
Minulla oli melko tarkka kuva siitä, mitä …
Lue koko tekstiSade oli alkanut iltapäivällä. Illalla se yltyi rankkasateeksi. Jalavanoksat piiskasivat tuulenpuuskissa talon seinää. Kuulosti aivan siltä kuin jokin eläin kiipeäisi seinää pitkin ylös katolle.
Muistan kuulleeni ainakin kello kahden ja kolmen lyönnit. Viimein kuitenkin nukahdin hetkeksi herätäkseni uudelleen kello viiden …
Lue koko teksti
Luettuaan Iltasanomien uutisen Malmin sairaalatapauksesta, Arvo ei voinut kuin olla samaa mieltä artikkelin kirjoittajan kanssa siitä, että Suomen oikeuslaitoksessa on jotain todella pahoin pielessä.
Hän läväytti lehden pöydälle niin, että Marilyn säpsähti ja katsoi Arvoa pelästyneesti ja korvat luimussa.
”En …