Vatanen istui kahvilassa ryystämässä hivenaineita mustasta kahvista neljällä palalla sokeria. Edellisyö lipsahti pienen nousuhumalan ja luovasti valittujen mielialalääkkeiden inspiroimana lain katvealueille, minkä tuloksena hänellä oli nyt muovikassissa röökikartonki ja hillopurkki, jossa oli lippakioskin myyjäringin tippirahat.Kytät olivat hekin olleet varpaisillaan, ja …
Lue koko teksti
Parveke edessäni on ränsistynyt ja sen rappaus hilseillyt kuin vanhan naisen iho. Olen tarkastellut tätä parveketta viikkokausia, joten tiedän, mistä puhun. Parveke, sen harmahtavat seinät, rappaus, joka paljastaa altaan murenevaa laastia, valkoinen hutera pyykkinaru ja hyttysverkolla verhoiltu oviaukko, ovat kuin …
Lue koko tekstiNapanuora on syntymättömän elämänlanka, joillekin se jää ainoaksi.
Äidin kasvojen jälkeen lapsi löytää omat kätensä.
Jos juuret saavat kasvaa rauhassa, hedelmät perivät maan.
Rakkaus avaa oven huoneeseen, jossa en ole vielä käynyt.
Rakasta itsesi ihmiseksi.
Kun löysin paremman puoliskon minulla …
Lue koko teksti
Aapo lukee uutisen seisaaltaan R-kioskin iltapäivälehtitelineestä. Ympäristö tuntuu katoavan. Uutinen kuljettaa Aapon kotikaupunkiin vuosikymmenen päähän.
Pakkaamon valvomoon. Elokuiseen yöhön.
Joukko nuoria miehiä ja naisia istuu Aapon työpaikalla pakkauslaatikoiden päällä. Kello on kaksi yöllä. Tai kolme. Aamuyö joka tapauksessa.
Hän itse …
Lue koko tekstiKoko syksyn tuuli on paiskonut merta vasten niljakkaita rantakallioita. Olen kärsivällisesti
odottanut sen tyyntymistä, vaikka tiedän, ettei niin kävisi hetkessä, tuuli on armoton. Lopulta
meri antaisi periksi niin tuulelle kuin pakkasellekin ja alkaisi hiljalleen jäätyä. Myös tuuli
rauhoittuisi, kyllästyisi moiseen …
Antton kirjoitti mustakantiseen muistivihkoon lapsuudestaan. Juoposta ja väkivaltaisesta merimiesisästään Håkanista, joka aina kotona ollessaan laittoi perheen elämän täysin sekaisin.
Ensimmäinen viikko Håkanilta kului maissaoloon tottumiseen. Tuon ajan isä oli kireä ja häntä häiritsi lähes kaikki asiat: vaimo, lapset, koirat ja …
Lue koko tekstiValokuvassa näen
ajan kasvot
en usko silmiäni
kuvaaja muutti maasta
ennen kuin synnyin.
Aika lähtee kanssani
liikkeelle
näkymättömässä valossa
kutsuu metsän vedet
pois poluiltaan
käskevänä tuulena
olemattomana henkäyksenä
yrittää käydä tähtiin käsiksi
sen laulu on kuin ratsu
tavoittelee …
Lue koko tekstiTulimeri riehuu korkkimetsissä leviää Monchiquen kukkuloille hukuttaa kaiken elävän jättää jälkeensä mustan surman hiiltyneet puut ja savuavat rauniot Keltainen taivas sataa tuhkaa pohjoistuuli puhaltaa palavan lohikäärmeen kaupungin laitaa merelle Tuskaiset lokit naukuvat kuin kissat tummat pilvet huokaisevat ja puhkeavat hillittömään… Lue koko teksti
Ote romaanista Pasurin tyttäret, Turbator 2015
Horstin sotilaspalvelija tuli illalla. Tai oli jo melkein yö. Aliisa oli ollut sairaalassa pitkän tuurin, kaksi normaalia vuoroa peräkkäin. Koskaan ei etukäteen voinut olla täysin varma, milloin osastoilta pääsi hetkeksi vuokralukaaliin huilaamaan. Hän oli …
Lue koko tekstiAlvar Aallon suunnittelema asuinalue Kotkan Sunilassa ei viehätä paikallisia ihmisiä asuinpaikkana. Miksi se ei sykähdytä heitä, vaikka arkkitehdit kaikkialla maailmassa kehuvat aluetta Aallon modernismin ikoniksi? Syitä lienee monia, joista osa kumpuaa lähimenneisyydestä.
Tie Sunilaan erkaantuu Karhulan kaupunginosasta etelään kohti merta, …
Lue koko teksti