“Minua kiinnostavat naisten, lasten ja vähemmistöjen tarinat, joita ei aina ole kuultu.”

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Tommi Kinnunen, kotoisin Kuusamosta mutta Turussa jo vuodesta 1992 asunut opettaja ja kirjailija.

Mikä sinusta piti tulla “isona”?

Minulla ei oikein koskaan ollut haaveammattia. Lukioikäisenä aloin pohtia dramaturgin työstä, mutta en päässyt sisään teatterikorkeaan. Sen sijaan lähdin opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta, ja vähän vahingossa ajauduin opettajaksi.

Mitä kirjoitat?

Kirjoitan Pohjois-Suomen lähihistoriaan sijoittuvaa proosaa, jossa tahdon usein käsitellä toisen maailmansodan ja jälleenrakennuksen vaikutusta suomalaisiin.

Mikä saa sinut kirjoittamaan?

Minua kiinnostavat naisten, lasten ja vähemmistöjen tarinat, joita ei aina ole kuultu.

Mistä saat ideat tarinoihisi?

Osa tarinoista pohjautuu oman tai puolisoni sukujen tarinoihin, mutta valtaosaan olen saanut idean lähdemateriaaleista.

Mikä on uusin kirjasi ja mistä se kertoo?

Uusin kirjani Pimeät kuut seuraa vanhan kansakouluopettajan viimeistä lukuvuotta mahdottomissa olosuhteissa Suomen itärajan parakkikoulussa.

Kerro hiukan kirjoitusprosessistasi.

Yleensä pallottelen ideoita puolisoni kanssa saunassa. Kun kiinnostava aihe on löytynyt, ryhdyn tankkaamaan alitajuntaani lähdeaineistoilla. Kun mieli on niitä kyllin käsitellyt, alkaa tarina syntyä nopeasti.

Mikä on parasta, mitä kirjailijuus on sinulle antanut?

Kirjailijuuden myötä olen päässyt tekemään oopperalibrettoja! Olen lapsesta pitäen ollut suuri oopperafani, ja sen tähden on ollut hienoa päästä mukaan tekemään sellaista itse.

Mitä toivoisit tapahtuvan seuraavaksi kirjailijanurallasi tai muuten elämässäsi?

Kaipaisin aikaa! Kokopäivätyön ja kirjailijan uran yhdistäminen tuntuu vaikeutuvan, sillä opettajan toimenkuva laajenee liki vuosittain, ja vapaa-aika vähentyy.

Miten näet kirjallisuuden tulevaisuuden?

Kyllähän kirjallisuus säilyy, mutta lukevien määrä vähentyy. Toivottavasti koululaitosta autettaisiin lukutaidon nostamisessa, sillä sellainen asia ei saa riippua pelkästään opettajien aktiivisuudesta.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää lukijoille?   

Kiitos että luet!

Mitä luet tällä hetkellä? 

Steinbeckin Vihan hedelmiä.

Mottosi?

Olen lainannut voimalauseeksi mummuvainaani tokaisun “Kohan jottae.” Ei elämässä tarvitse olla täydellistä, vaan usein vähempikin riittää.

Miten jatkaisit tätä: “Oli synkkä ja myrskyinen yö.”

Ja yön jälkeen tuli päivä, myrskyinen sekin. Ja uusi yö ja päivä ja yö, synkkiä jokainen. Silti jokainen tiesi, ettei se ollut maailman oikea kuva, vaan vain sattumaa tai poikkeus, joka vahvisti sen, että elämään kuuluu kaikenlaisia hetkiä.