“Kirjailijuus antaa mahdollisuuden mielen vapauteen”

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Matti Laine, kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä. Tulen Helsingin Käpylästä.

Mikä sinusta piti tulla “isona”?

Kolmevuotiaana ilmoitin ryhtyväni kirjailijaksi. Matkan varrella olen kyllä käynyt haaveissani läpi tutut poliisit ja palomiehet. Jossain vaiheessa aloin suuntautua vahvasti musiikkiin ja esittäviin taiteisiin, lähinnä näyttelemiseen. Bändihommien kautta rock-muusikkous oli pitkään ykkösjuttu. Nykyään nautin tilanteesta, jossa voin operoida laajasti: kirjoittaa sekä kirjoja, että tv:tä ja leffaa, soittaa Vaeltajat yhtyeessä ja toisinaan myös näytellä. Se mikä minusta isona tulee on edelleen hämärän peitossa. Aika epätodennäköiseltä näyttää että päätyisin vielä toimistohommiin, mutta koskaan ei voi tietää! Uteliaisuus, jatkuva oppiminen ja uuden etsiminen ovat osa mun olemista ja elämistä.

Mitä kirjoitat?

Rikosromaaneja (mm. Elias Vitikka -sarja), tv-sarjoja (mm. Paratiisi) ja näytelmiä (mm. Kirka -Surun pyyhit silmistäni pois). Nyt työn alla on yksi lyhytelokuva ja novelli marraskuussa julkaistavaan kokoelmaan.

Mikä saa sinut kirjoittamaan?

Sisäinen tarve tarinan kertomiseen.

Mistä saat ideat tarinoihisi?

Oikeastaan mistä vaan. Joskus idea saattaa tulla jostain biisistä, tai keskustelusta ystävien kanssa.  Luen paljon sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja seuraan eri medioista mitä ympärilläni tapahtuu – uutisia ja syventävää tutkivaa journalismia. Kirjoittamiseni ovat lähes aina henkilövetoisia ja tarinoissa on usein keskiössä ns. tavallinen ihminen, joka joutuu syystä tai toisesta poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

Mikä on uusin kirjasi ja mistä se kertoo?

Uusin kirjani ilmestyi juuri ja se on nimeltään Kuolemanloukku. Se on Elias Vitikka -sarjan kuudes osa, jossa hän alkaa selvittää vanhan suojattinsa kuolemaa, jonka poliisi on leimannut itsemurhaksi, mutta jonka taustalta alkaa pian paljastua toinen toistaan kummallisempia yhteensattumia…

Kerro hiukan kirjoitusprosessistasi.

Ensin on epämääräistä etsimistä ja haahuilua, keskusteluja eri alojen ihmisten kanssa, lukemista ja jonkinlaista “maailman kuuntelemista” – mistä pitäisi, mistä haluaisin kirjoittaa? Tarvitsen aina jonkun teaman tai selkeän aiheen jota käsittelen – pelkkä “poliisi sarjamurhaajan jäljillä” -tyyppinen kehys ei kiinnosta, mulla pitää olla muutakin sanottavaa kirjoittaakseni. Hiljalleen alkaa muodostua jonkinlainen tarina ja sen kertomiseen vaadittavat henkilöt. Tai päinvastoin: henkilöt, joiden ympärille alkaa muodostua jonkinlainen tarina. Muistiinpanoista syntyy jonkinlainen tarinarunko: mitä tapahtuu, kenelle, missä vaiheessa ja miten. Ja miten tarina loppuu. Taustatyötä teen tarinan vaatimusten mukaisesti, usein sitä kautta löytyy paljon materiaalia juoneen ja uusia henkilöhahmoja. Taustatyö myös jatkuu koko prosessin ajan. Eniten aikaa menee valkoisen paperin täyttämiseen – istumiseen työhuoneella. Se on välillä raskasta ja yksinäistä, toisaalta myös parasta koko prosessissa. Ensimmäisten kirjojen kohdalla se valmis kirja, lopputulos, oli kaiken kruunu. Nykyään arvostan nimenomaan sitä kirjoitusprosessia iloineen ja suruineen – siihen kaikki palautuu, siksi tätä työtä teen. Kun uusi kirja ilmestyy, tai tv-sarja tulee kaikkien nähtäväksi, mun oma mieleni askartelee jo ihan muiden asioiden parissa. Joskus täytyy kuitenkin osata pysähtyä ja pystyttää muistojen majakka, eli pitää vaikka kirjajulkkarit ja juhlia kunnolla!

Mikä on parasta, mitä kirjailijuus on sinulle antanut?

Mahdollisuuden mielen vapauteen, eli saan keskittyä, tutkia ja askaroida juuri niiden asioiden parissa jotka mua itseäni kiinnostaa. Se on korvaamatonta.

Mitä toivoisit tapahtuvan seuraavaksi kirjailijanurallasi tai muuten elämässäsi?

Mä pidän työstäni, joten toivoisin voivani jatkaa sitä kuten tähänkin asti. Mun fokus on kehittyä ja kirjoittaa koko ajan paremmin, tai ehkä mieluumminkin: yritän ymmärtää koko ajan paremmin mitä olen tekemässä ja mitä haluan tehdä. Television puolella Paratiisi -sarjan kautta mulle on auenneet ovet myös Suomen rajojen ulkopuolelle ja olen mukana muutamassa aika hiton mielenkiintoisessa produktiossa. Kilpailu on tosi kovaa, mutta toivottavasti joku täky nappaa kiinni, aika näyttää! Ensi syksynä alkaa Paratiisi tv-sarjan toinen kausi ja toki toivon, että katsojat löytävät sen siinä missä ensimmäisen kauden.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää lukijoille?

Hyvää kesää kaikille laadukkaiden dekkareiden ja rikossarjojen ystäville! Maltan tuskin odottaa, että näin koronan jälkeen nähdään taas syksyn kirjamessuilla ja muissa tapahtumissa!

Mitä luet tällä hetkellä?

Isäni Pekka Laineen ja toisen kokeneen retkeiljän Pertti Rovamon kirjoittamaa: “Retkelle! Vinkit luontoon lähtijälle” -kirjaa (Gummerus 2019). Teen kesällä pitkästä aikaa pidemmän vaelluksen Lapin käsivarressa ja täytyy oikein kehaista, että erittäin käyttökelpoisen ja kaikin puolin tyylikkään kirjan ovat mainitut herrat kirjoittaneet!