Sara hiipi varovasti kauppahallin sivua, Chimlin tuli hänen perässään. Keskipäivällä ihmisiä oli paljon liikkeellä. Kauppahallista kuului jatkuvaa melua, ja lisäksi oli autoliikenne ja skootterit, niin että heitä tuskin olisi kuultu vaikka he olisivat hyppineet hallin katolla. Mutta hiipiminen kuului nyt …
Lue koko teksti
Kirje vanhalle heilalle
Surffailen öisin katselemassa vanhojen talojen myynti-ilmoituksia. Sovittelen meitä kahta asumaan niihin taloihin. Mietin, missä kohden huonetta sinä istut silmälasit nenävartta pitkin alas valahtaneena lukemassa lehteä. Välillä kurkkaat minua ja arvioit, kertaisitko lukemasi. Luovut ajatuksesta, sillä eniten Lännen …
Lue koko tekstiHaluaisitko olla syrjässä vai keskellä
Annatko katseiden kavaltaa
pelkojen ja toiveiden poljettua maata
Vai painutko valopeiton syliin
kivien kielekkeelle
kuuntelemaan hitaita kaikuja
piirtämään ohentuvia ääriviivoja
Syrjässä löytyy elämää
uskollisten käsien palauttamana
se hengittää vanhaa ja uutta
säkenöi vihreää
antaa sanoille …
Maire katseli ympärilleen Galleria Paperihuoneella. ”Kaikki nämä kuolleet silmät – Alla dessa döda ögon”, hän luki näyttelyjulisteesta. Esillä oli mustavalkoisia kuvia kaksikielisestä runokirjasta. Roosa oli tullut mukaan, vaikka ei martta ollutkaan. Hän oli ystävystynyt Marlenan kanssa. Tämä oli kehottanut …
Lue koko teksti
Haava oli ruvennut märkimään. Jokin sairaalainfektio, kuume sahasi illaksi aina terävän piikin. Merja ei ollut käynyt kertaakaan. Mutta sillä olikin tyttö ja ikkunatehtaalla kiskottiin kolmea vuoroa kesäsesonkia varten.
Reijo oli pyytänyt sairaalateologia ja maanantaina se sitten tuli. Nainen oli pieni …
Lue koko tekstiHulluus joka vie ihmistä kertakaikkisesti yhteen suuntaan, kuin laput silmillä juokseva vauhkoontunut hevonen joka ei näe sivuilleen. Kunkin oma ominainen hulluus arvotetaan vallitsevassa kulttuurissa, kuten Balzac näytti, ja Huysmans totesi: olipa se hupsu isänrakkaus, ahneus tai perikatoon vievä seksuaalinen himo …
Lue koko tekstiKaupunki valui vuorten laidalta pitkin peltomaita, jotka levittäytyivät tilkkuina ja läiskinä maaseudulle, joka vuorostaan venyttäytyi maan reunoille ja horjahti siellä, viimeisillä kallioisilla töyräillä mereen. Kaupunkia ruokki suonisto, joka levisi sen harsuisten rajojen läpi, se toi asukkaita, vei asukkaita, kuljetti kotieläimiä, …
Lue koko teksti
Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Teemu Helle, nelikymppinen runoilija Riihimäeltä. Tänne muutin synnyinkaupungistani Helsingistä, jossa vietin neljännesvuosisadan.
Mikä sinusta piti tulla ”isona”?
Mitään haaveammattia ei varsinaisesti ollut. Jossakin vaiheessa ajattelin, että minusta
tulisi muusikko, mutta lapsuudesta saakka rinnalla kulkenut …
Katselitte itseänne kaupungin peileistä
yhtä aikaa, peräkkäin tai vuorotellen
kirkassilmäisinä kiirehditte tarttumaan siveltimeen.
Kynä pysyi terävänä.
Kaikki kaipaa yhä tulla katsotuksi
kuvat ja sanat
Veijon, Rekon, Vakkurien ja Vammelvuon
Paronen tihentää lauseen
pysäyttää merkityksen.
Seppo maalaa vanhan junan asemalle
Elin …
MESINKUT LEHDEN MATKARAPORTTI
Tervehdys Mirandalta. Olen nykyään ammattitaitoinen tarjoilija vuoristohotellissa Vierwaldstetter järven rannalla. Elämä yllättää. Niin kuin edellisessä raportissani kerroin, olen täällä kesätyöntekijänä. Pestini päättyy kohta. Mutta ei siinä kaikki. Jään tänne. Se oli yllätys itsellenikin. Ystäväni, rakastettuni Leopold kosi …
Lue koko teksti