Joskus hän hymyili,
nauroikin,
oikein heleästi,
niin kuin pieni lapsi nauraa,
pienestä sydämestään,
silmilläänkin iloitsi.
Tänään totinen katseensa on syvä kaivo.
Joskus hän osasi piirtää perhosen,
sen siipien kevyet kaaret,
sielunsa silmin näki sen lentävän,
ja liikuttui sen …
Lue koko teksti