Sanojen lähteillä
Käsikirjoituksen sivut 404 – 405
Melko tarkalleen puolen päivän tienoilla saapui Ante sairaalan avustavan hoitajan kanssa. Mukana oli kokoon taittuva kevyt pyörätuoli ja neliskulmainen sairaalavälineiden laukku.
”Ihan vain varmuuden vuoksi”, hoitaja selitteli ja ojensi minulle kätensä. Nimi oli Jukka, hän …
Lue koko tekstiSanna itki. Lääkäri hoivakodista oli soittanut.
– Otan osaa. Sisaresi Lissu on kuollut. Hän oli ottanut yliannoksen unilääkkeitä. Ihmettelimme, miten hän oli saanut niitä käsiinsä. Kävi ilmi, että hän oli kätkenyt iltaisin jaetut lääkkeet käsilaukkuunsa. Olemme pahoillamme, että näin pääsi …
Lue koko tekstijoitakin aikoja sitten onneton huusin keuhkoni pihalle eikä kukaan ottanut koppia putosivat kuralätäkköön saivat kuumetaudin mutta siitä en tiennyt mitään olin perhosenkevyinen leijuin ulos ikkunasta pakahduin painottomuudesta kunnes sydän alkoi tuntua raskaalta ja vetää kohti maata revin sen esiin meilasin… Lue koko teksti
Mies ja nainen menevät sisään samalla ovenavauksella. Nainen kertaa mielessään, että pani rahapussin taskun pohjalle, taskun kiinni nepparilla. Hän kuulee miehen puuskutuksen edestään. Miehellä on kämmenpohjassa valmiina taiteltu ostoslista. Sen mukaan tämä osaa valita kaiken, mitä haluaa kaupasta. Miehelle on …
Lue koko tekstiGabriel huomasi virheen nähdessään yhteistilan television. Työtoverit olivat kokoontuneet katsomaan sitä, ja hän liittyi seuraan. Yleensä hänen tekemiensä virheiden ei pitänyt näkyä televisiossa.
Hän luuli ensin, että lähetys tuli jostakin Kaspianmeren ympäristön kriisipesäkkeistä, sitten hän näki tuttuja rakennuksia. Hän otti …
En ole koskaan nähnyt kenenkään silmien hymyilevän samalla tavalla kuin papan silmät hymyilivät. Ne tuikkivat kuin iloiset pienet tähdet hänen paksujen silmälasiensa takaa. Tummasankaisten silmälasien, jotka niin mielelläni olisin halunnut joskus nostaa nenälleni ja katsoa, miltä maailma näyttää papan silmin. …
Lue koko teksti
Kuiske
Kynttiläkuusien hiljainen kuoro
kuiskii shamaanien taikoja –
kenellä on taito kuulla kuiske
Lue koko teksti
Jokea ei enää ole, ei ole ollut aikoihin, ei vuosikymmeniin. Tuskin kukaan enää muistaa, mitä oikeastaan tapahtui. Jotka myöhemmin kävivät siellä, kertoivat miten uoman harmaa savi oli halkeillut isoiksi laatoiksi, joita aika vähitellen jauhoi tomuksi, ja tuntemattomat kukat sädehtivät pitkin… Lue koko teksti
kurhea tunne
vasemman sanomattoman
huuhtoutuu maailmalta
ei vienyt aamu
jatkuva aika
aika ei enää merkinnyt
sanotko kaunis
kun jälki on vain kipu kaiverrus
vainko
aikani loppu
irtoaminen putoaminen
kaiken sen kautta
ei-mikäännös
kurotus rukoukseen
joka ei …
Lue koko tekstiKuka olet ja mistä tulet?
Olen Satu Rämö, reilu nelikymppinen kirjailija Suomesta. Asun tällä hetkellä Islannissa.
Mikä sinusta piti tulla “isona”?
Halusin hevostenhoitajaksi 🙂
Mitä kirjoitat?
Olen kirjoittanut Hildur-dekkarisarjaa, ja tällä hetkellä kirjoitan Satujen Saaret -lastenkirjasarjaa yhdessä kirjoittaja-kuvittaja-kollegan Satu Kontisen …
Lue koko teksti
