Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Metsän tuoksu tuntui voimakkaana sateen jälkeen. Puiden oksilla kimalteli pisaroita. Miten elävältä kaikki tuntuikaan, nyt kun vesi oli herättänyt luonnon ja sen kaikki pienet ja suuret olennot. Veden kyllästämiä hämähäkinverkkoja näkyi siellä täällä. Kasvit kiipesivät kohti taivasta, kurottivat lehtensä ylöspäin. …
Lue lisää ja kommentoi
Käkikello näyttää 23.31:tä ja Amerikan Friiltä tulee kohta noloja tilanteita poliklinikalta tai Uuden mantereen kamalimpien naismurhaajien esittelyä.Hirsiseinää pitkin kuuluu kiipeävän isometsähiiri. Ulkona on plus 8.2 astetta.
Nojaan kylkeäni Pihtiputaan kyhmykiilleliuskekivistä ladottuun lämpimään uuninkönikkään. Ei ole elämä hassumpaa!
Jo aamu osoitti, …
Lue lisää ja kommentoi
Kalat, sammakkoeläimet, matelijat;
kaikki heidän
vihreytensä, niljakkuutensa,
kirjaston lattioilla
täyteen ahdettujen hyllyjen välissä
Tänään ahtaajat ovat lakossa
kaikissa satamissa
vaativat lisää palkkaa
parempia työehtoja
Tänään kalat saavat lainehtia lattioilla
liskot kävellä vapaasti
kahdella jalalla, lakki kourassa
Matelijat katsastavat …
Lue lisää ja kommentoi
Halusin tanssia, karistaa jaloistani tuhat
nimeä; heilutin edessäsi valkeaa tablettia
– Nyt on syksy, sanoit, älä viuhkaa,
pukeuduin ponchoon ja hypähtelin
ja tanssin puistoon
ja tanssin korkeammalle kuin muut
ja tanssin korkeammalle kuin puut
kuin lapsena riemusta …
Lue lisää ja kommentoi
Matkalla kotiin.
(Eläkeläisen kouluaine aiheena kotipaikan ylistys)
Jäätyneen joen rannalla, korkeassa peltikattoisessa talossa, rakennettu vuonna 1924, vanhassa tukinuittokylässä Taalainmaan joen rannalla tuulet puhaltavat maalta merelle tuoden sadepilviä ja mereltä maalle tuoden tuiskuttavaa lunta, joka tupruttaa joka suunnasta kuin mytologisen Fimbulvinterin …
Lue lisää ja kommentoi
Kapeat mustat farkut, vaaleanpunainen pikeepaita pikku alligaattoreineen, valkoiset lenkkarit kuin juuri kaupasta ulos kävellyt. Pystyyn geelattu otsatukka, tasainen hammasrivistö, virheetön iho, timmi vartalo.
En pitänyt miehestä.
Se oli istunut kahvilan leivostiskin taakse jäävässä nurkkauksessa iltapäivisin jo toista viikkoa ja kyylännyt …
Lue lisää ja kommentoi
Elokuun hämärtyvää iltaa leikannut taskulampun valokeila oli kiinnittänyt vielä yhden liikkujan huomion. Hän oli tottunut varomaan metsäneläimiä, mutta ei ollut varautunut kohtaamaan muita ihmisiä tällä syrjäisellä suolla, varsinkaan tähän aikaan illasta. Niinpä hän tuumikin itsekseen, että onpas täällä tänään vilkasta, …
Lue lisää ja kommentoi
Kasvi oli seitsemän metriä korkea, tukevarunkoinen, sen kaarna hilseili. Ei mitään tietoa siitä, mistä se oli siihen ilmestynyt. Maassa makasi yksi sen siemenistä. Se oli pienen auton kokoinen ja painoi 2400 kg. Se oli niin painava, että tuuli ei voinut …
Lue lisää ja kommentoi
Kisu nukkuu pois
nämä pimeät päivät
kehrää kevättä
Pulleat pajunkissat pyöristyvät
pyöristymistään ja pukeutuvat
keltaiseen huntuun
Aurinko hivuttaa talven hengiltä
sulattaa jäät ja nietokset
vetiseksi soitoksi
Perhonen pudottaa kuivan kotelonsa
sukii siipensä sileiksi ja viuhahtaa
vapauteen – suomusiipi sininen
Lue lisää ja kommentoi
”Mama, istuthan mukavasti. Tämä on surullinen tarina”, Miranda aloitti. Hän oli sekoittanut molemmille kullankeltaiset juomat. Laseissa oli ananasmehua (purkista), Malibua ja kookosmaitoa. Jääpalat kilisivät.
”Tyttö, hemmottelet minua. Tämä maistuu ihanalle”, Mama huokasi.
”Vietin kaksi viimeistä lomaviikkoa kookospalmusaaren pohjoisrannalla. Kaipasin hiljaisuutta …
Lue lisää ja kommentoi
Prologi
Tuuli ottaa männyn siemenen
hellästi
lennättää
niin ettei edes huomaa
siemen juurtuu
mihin tuuli sen asettaa
I
Minun juureni ovat kasvaneet tähän kirottuun maahan. Ne ovat porautuneet syvälle savipeltoon. Kivien välistäkin ne ovat paikkansa hakeneet. Paljon syvemmällä …
Lue lisää ja kommentoi
kesän kaipuusta
syksyn hyiseen viimaan
minne katosit
pakkanen paukkui
piilosilla tammikuus
kissako naukui
ensiaskelin
tanssivat kuin arkaillen
lumiperhoset
Lue lisää ja kommentoi
Saaresta saareen pakenen,
valveesta
uneen.
Olen terroristi, olen
tuhatyö, suoritan
merten alaista tehtävääni
jonka luonnetta
minulle ei ole vielä kerrottu.
Etsin ostoskeskuksesta
vastauksia, ehkä ostin
väärät verhot, kahisevat
(joku voisi kuulla);
ehkä minut siksi on kahlittu
tähän liittoon
tähän raskaitten …
Lue lisää ja kommentoi
Vuonna 1987 lähdin Sudaniin työskennelläkseni YK:n pakolaiskomissariaatin projektijohtajana Itä-Sudanin pakolaisleireillä, Sinisen Niilin varrella. Saharan laitamilla en päässyt tuhansia ja tuhansia kameleita ja ajoittain runsaita muuttolintuparvia lukuun ottamatta tutustumaan Afrikan eläimistöön, joten hankkiuduin heti tilaisuuden tullen lomamatkalle Keniaan safarille päästäkseni. Afrikan …
Lue lisää ja kommentoi
Koko syksyn tuuli on paiskonut merta vasten niljakkaita rantakallioita. Olen kärsivällisesti
odottanut sen tyyntymistä, vaikka tiedän, ettei niin kävisi hetkessä, tuuli on armoton. Lopulta
meri antaisi periksi niin tuulelle kuin pakkasellekin ja alkaisi hiljalleen jäätyä. Myös tuuli
rauhoittuisi, kyllästyisi moiseen …
Lue lisää ja kommentoi
Tulimeri riehuu korkkimetsissä leviää Monchiquen kukkuloille hukuttaa kaiken elävän jättää jälkeensä mustan surman hiiltyneet puut ja savuavat rauniot Keltainen taivas sataa tuhkaa pohjoistuuli puhaltaa palavan lohikäärmeen kaupungin laitaa merelle Tuskaiset lokit naukuvat kuin kissat tummat pilvet huokaisevat ja puhkeavat hillittömään…
Lue lisää ja kommentoi
Pekka seisoi talonsa kuistilla ja katseli kuinka parven ensimmäiset hanhet kaartelivat kullanruskeaksi paahtuneen sänkipellon ympärillä. Pelto levisi hänen talonsa edessä miltei silmänkantamattomiin, aina naapuripitäjään asti. Aamuisin auringonnousu hivuttautui pellolle kuin puuron ylle juoksutettu hunaja, värjäten sängen tulenkarvaaksi. Nyt ei aamuaurinkoa …
Lue lisää ja kommentoi
puun punaisista kukista
alkaa jokin
miten kaikki muuttuu
kuin
olisin joku aivan muu
kuin
lintu
joka ei
koskaan laskeudu
Lue lisää ja kommentoi