Sanojen lähteillä
Tapasin hänet Taivaansinisellä niityllä.
Mies tuli vastaani polkua jota reunustivat turkoosinväriset vuoriston unikot. Tunnistin hänet jo kaukaa, hänen pronssinvärinen ihonsa, vedenväriset silmänsä ja musta tukkansa, lyhyt, sopusuhtainen lihaksikas urheilijan vartalo.
Istuin selkä runkoa vasten avokadopuun alla, tai en ollut varma olinko se minä, koska minulla oli valkoinen rimpsumekko päälläni ja leveälierinen valkoinen hellehattu päässäni shortsien ja toppien sijaan, joita pidin normaalisti. Palmikkoni selkääni vasten roikkui melkein vyötäröllä ja oli väriltään …
Lue koko tekstiAuringonvalo siivilöityy pehmeänä tuijien ja petäjien oksien lomasta keittiön ikkunaan pakottaen vetämään uudinta alas keskipäivällä syödessämme. Joka aamu aurinko on alempana ja osuu viistommin ikkunaan. Minä lasken päiviä siihen kun se ei enää osu ikkunaan, mies laskee päiviä siihen kun …
Lue koko tekstiInarista ajoimme Lemmenjoentietä, nyt Profe ratissa, kansallispuistoon saakka ja eteenpäin Valkeaporon lomakylään Menesjärven rannalle. Kansallispuistossa aioimme patikoida seuraavana päivänä, mutta nyt ilta oli tulossa ja nälkä ahdisti. Ajoimme mökkikylään ja saimme avaimet järvenrantamökkiin, jossa oli erillinen saunarakennus. Kävimme hakemassa grilliltä …
Lue koko tekstiIsän ja Morganin lähdettyä muutin luksushotellista pieneen pensionaattiin La Candelarian kaupunginosaan ja kirjoittauduin espanjan kielen kurssille läheiseen kieli-instituuttiin, joka tarjosi ryhmäopetusta kohtuuhintaan ei-espanjankielisille. Minulla oli jo hieman pohjaa Suomesta mutta vaikka olinkin ollut Kolumbiassa jo melkein puolitoista vuotta, puhuin …
Lue koko tekstiMeillä oli kiire metsään.
Minä olin käynyt Lapissa ainoastaan kerran aikaisemmin kesällä, isän, Märtan, Morganin ja Jasminan kanssa ja tietoni Lapin kasvillisuudesta olivat lähes olemattomat. Carl von Linnén Flora Laponica toisessa kädessä, älykänny, jossa oli kasvien tunnistamissovellus toisessa, suurennuslasi kaulassa …
Lue koko teksti(Anna)
”Pedrin sanoi että witotot osaavat tehdä itsensä näkymättömiksi”. Marcos, Pedrinin vaimon nuori veli, joka oli ollut koulussa Coconucossa tätinsä luona kolme vuotta ja oli tullut nyt viidakkoon tulkiksi Annalle, irvisti.
”Kyllä, valkoiselle miehelle. Mutta ei indigenalle. Ainoastaan shamaanit ja …
Lue koko teksti
(Ote Maaritin matkablogista)
Calarcássa, 1500 metrin korkeudessa paistoi aurinko ja vuorten turruttava sumu ja kylmä kosteus olivat vain muisto. Palmuja, vilkas kauppa kävi keskustassa, jeeppejä (Yipao Willyksiä) kahvisäkkilasti katolla oli joka puolella pysäköitynä. Värikkäät yipaot, kahvisäkit federaation lipunväriraidallisine …
Lue koko teksti
1
Alicia ja Maarit istuivat Maaritin takapihalla pihakeinussa. Alicia lakkasi varpaankynsiään verenpunaisella lakalla, jalka nostettuna istuimen reunalle, polvi koukussa ja kukallisen kesähameen helma epäsiveästi reisien yläosaan vedettynä paljastaen pitkän matkaa kahvinruskeaa kolumbialaista säärtä, vielä siroa ja ilman suonikohjuja. Mitä …
Lue koko teksti
Herään lähes sietämättömään kipuun oikean jalan pohkeessa. Lihaskouristus, suonenveto, ei mitään uutta. Jalka pitäisi saada lattialle, painaa kantapäätä lattiaan, suoristaa lihasta. Hilkka, jonka kanssa jaan huoneen nukkuu, en halua häiritä hoitajaakaan, ettei Hilkka heräisi, kun se muutenkin aina …
Lue koko teksti
