Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Hilkka ja Liisa olivat saaneet kutsun Maman ystävän Allin kesähuvilalle. Alli oli ollut salaperäinen soittaessaan Hilkalle.
”Minulla on uusi miesystävä. Haluan että tapaatte hänet. Vietämme viikonloppuna kihlajaisia. Olen kutsunut vain muutaman luottoystävän. Lahjaksi toivon illanviettoon sopivia esityksiä. Laulua, tanssia …
Lue lisää ja kommentoi
Sarjasta MAANISIA MONOLOGEJA 1
Minä olin tässä seurakunnassa pappina viisikymmentä vuotta.
Ensin kelpasin seurakuntalaisilleni tulisieluisena rukoilijana ja kanttoria parempana virrenveisuun johtajana. Eikä kukaan kysynyt, olinko uskossa tai elinkö lain ja evankeliumin mukaan.
Kelpasin kastamaan lapsia seurakunnan yhteyteen ja siunaamaan haudan …
Lue lisää ja kommentoi
Kun äiti päätti rakastaa
tätä poikaa
hän muotoili savesta
tämän kaksoisolennon.
Hän vaivasi siihen
auringon valon, sen hiuksiin.
– Loista, äiti sanoi, sillä nuoret
pojat liian nopeasti
lipuvat valosta pimeyteen.
Lopulta hän kuitenkin päätti
tutustuttaa pojan yöhön.…
Lue lisää ja kommentoi
Mama Maddalenan ennustukset olivat siirtyneet verkkoon. Koronaviruspandemia oli järkyttänyt maailmaa keväällä 2020. Oli vielä epävarmaa, järjestetäänkö kesällä Hämeen keskiaikafestivaali.
Mama varautui etäennustamiseen. Hän sai Hilkan avukseen. Tämä opasti Mamaa videopuheluiden saloihin. Maman tabletti laitettiin jalustan päälle niin, että kamera suuntautui …
Lue lisää ja kommentoi
Poistuessamme ravintolasta, hyvästelin Martinan. Hän kutsui minut syömään asunnolleen lauantaina. Saat tavata Guimin, hän sanoi, ja minä lupasin mennä. Olin utelias näkemään millaisen miehen kanssa sisareni asui. Hän on tullut äitiinsä siinä, mitä poikaystäviin tulee. Kun asuimme molemmat kotona, …
Lue lisää ja kommentoi
”Liisa, ilouutinen. Voitin piirustuskilpailun ja sain matkastipendin. Se on kahdelle. Tulethan minulle aveciksi?” Hilkka hihkuu puhelimeen.
”Onnea, upeaa, minne lähdemme?”
”Olet ihana, jos oikeasti lähdet mukaan. Italiaan tietysti. Akvarellikurssille Nazzanoon. Se on pikkukylä Rooman lähellä. Opettajani Säde on kerännyt maalausryhmän. …
Lue lisää ja kommentoi
Hilkka oli rakastunut. Hänen silmänsä suorastaan sädehtivät. Hilkka, Liisa ja Mama Maddalena istuivat Café Laurellilla. Heillä oli kahvikupit ja perunaleivokset edessään. Hilkka puhua pulputti.
”Opettajamme Tommi on mahtava. Kehuu meitä oppilaista, miten hienosti olemme edistyneet.”
Liisaa hymyilytti. Hän ei ollut …
Lue lisää ja kommentoi
Marlena oli innoissaan. Taidekoulun harjoitustyön aihe oli kuin hänelle tehty. Opettaja oli ohjeistanut: ”Aiheena on kollaasi. Toivon, että teette siitä kolmeulotteisen. Keksikää myös tarina, joka koskettaa. Kuulemme kaikkien esitykset ensi kerralla.”
Sininen Ikean kassi oli painava. Marlenalla on runsaasti …
Lue lisää ja kommentoi
Miranda oli avannut postiluukusta pudonneen vaaleansinisen kirjeen. Hän purskahti itkuun. Ne olivat ilon kyyneleitä. Miten kauan siitä olikaan, kun hän oli tuntenut itsensä vapaaksi.
Miten voin ilahtua näin mielettömästi kirjeestä, jonka tekstissä Manolis ilmoittaa jättävänsä minut, sillä en ole …
Lue lisää ja kommentoi
Ikkunasta näkyi arkiaamun maisema, vaikka ei sitä pyhäpäivä miksikään muuttanut. Kaksi valkorunkoista koivua, kuin vahingossa kasvaneita, rimppanoita. Rikkaruohojen vähitellen valtaama hiekkalaatikko, jonka puureunukset eivät enää muistaneet sitä kuluttaneita äidintakamuksia. Keinumaton keinu, yksin keinui vain kovemmissa tuulissa, kammottavasti heilahteli puolelta toiselle …
Lue lisää ja kommentoi
Viimeisenä aamuna herään verkkaan, koska valoa ei ole. Helmikuun alussa aurinko käy taivaalla vain kylässä.
Äiti uskoo vilustuneensa: kylmä pakottaa jo ohimoilla, vaikkei kiipeäkään vielä kuumeeksi. Helmikuun alussa kuka hyvänsä sairastuu herkästi. Ihmiset sairastavat silloin paljon, koska pakenevat valotonta taivasta, …
Lue lisää ja kommentoi
Mimosa siivosi ullakkoa. Pöly sai silmät vuotamaan ja kurkku tuntui karhealta. Hän tarvitsi säilytystilaa, sillä alakerran asunto oli pieni. Nurkassa oli vanha arkku. Edelliset asukkaat olivat hylänneet sen. Aarrearkku, mitähän sieltä löytyy?
Mimosa avasi kannen varovasti. Arkku oli lähes tyhjä. …
Lue lisää ja kommentoi
”Mama, istuthan mukavasti. Tämä on surullinen tarina”, Miranda aloitti. Hän oli sekoittanut molemmille kullankeltaiset juomat. Laseissa oli ananasmehua (purkista), Malibua ja kookosmaitoa. Jääpalat kilisivät.
”Tyttö, hemmottelet minua. Tämä maistuu ihanalle”, Mama huokasi.
”Vietin kaksi viimeistä lomaviikkoa kookospalmusaaren pohjoisrannalla. Kaipasin hiljaisuutta …
Lue lisää ja kommentoi
Mirandalla oli kesäloma. Hän oli tallettanut liikenevät rahat opettajan palkastaan vaaleanpunaiseen säästöpossuun. Nyt oli aika irrotella. Finnairin tarjouslento Bangkokiin ja jatkolento sieltä Koh Samuille maksoivat sievoisen summan.
En sure. Ties koska pääsen seuraavan kerran matkaan. Talvella opettajien loma-aikaan lennot ovat …
Lue lisää ja kommentoi
Marraskuinen torstaiaamu oli samanlainen kuin aiemmatkin, kylmä, pilvinen ja harmaa. Maa oli kokonaan valkoinen. Sodan alkamista oli pelätty, mutta toisaalta ei uskottu sen syttyvän. Opettaja puhui sodasta tunnilla ja aina kun hän mainitsi sanan ryssä, kääntyi …
Lue lisää ja kommentoi
Mies makasi teltan lattialla veitsi rinnassaan. Siinä oli jotain muutakin. Mama Maddalena kumartui katsomaan. Veitsen terä oli lävistänyt tarotkortin. Kuvassa oli luuranko. Mama värähti. Kuoleman kortti.
Hän oli katsellut samaa korttia edellisenä päivänä. Virolainen vanha rouva oli tullut keppiin nojaten …
Lue lisää ja kommentoi
Juan oli kotonaan Miamissa kun puhelin soi. Yhdysvalloissa hän käytti nimeä Jim Johnson ja hänen puhelinnumeronsakin oli aivan toinen. Juan Fernández oli hänen nimensä ainoastaan silloin kun hän oleskeli Espanjassa, mitä ei viime vuosina ollut tapahtunut kovin …
Lue lisää ja kommentoi
Heikki tiesi mitä Jessica ajatteli, joten hän kiirehti sanomaan oman kommenttinsa ennen tätä:
− Näytät kauniilta.
− Enkä näytä. Kauhea maha! Jessica torjui sulhasensa kehut.
− Kulta, kaikki tietävät, että siellä on vauva, etkä ole lihava. Sinun sisälläsi kasvaa uusi …
Lue lisää ja kommentoi
– Käy rohkeasti peremmälle. tumma miesääni kehotti. Inkaa jännitti. Hän oli ensimmäistä kertaa Hämeen keskiaikafestivaalilla. Houkutteleva kyltti Mr Tiger kertoo kohtalosi oli pysäyttänyt.
– Tämä on ihan hullua, en ole ikinä ennen käynyt ennustajalla, Inka henkäisi.
Hän katseli ympärilleen. Telttakatos …
Lue lisää ja kommentoi
Aamuaurinko loisti makuuhuoneen verhon laskoksiin siilautuen ohuen kankaan läpi vastakkaisen seinän vaaleaan tapettiin. Valkoinen väri taittui vaalean harmaan sävyksi, puhtaaksi eläväksi graafiseksi pinnaksi. Tämä oli aamun maisema, mielen hetki, jota Elina Heiska oli oppinut rakastamaan. Mennyt pitkä kesä oli ollut …
Lue lisää ja kommentoi
