Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Sä oot radalla omien jalkojes päällä,
mut kierrät vain kehää pääs ympärillä,
ne jotka on jääneet, tietää tän kyllä,
eikä sääli oo mikään normi juttu,
ei riitä, et oisit kaveri tai puolituttu,
et voi luottaa keneenkään,
et toiseen, kolmanteen, etkä …
Lue lisää ja kommentoi
Hiljaa seisot siinä
öisen tähtitaivaan alla ja
katselet loputonta avaruutta,
tummin silmin katselet ja
silmiisi putoaa tähdenlento, joka
jää tuikkimaan niin,
että muistat ikuisesti tuon yön,
jolloin lupasit minulle,
itsellesi lupasit,
ettet koskaan petä itseäsi
vain sen takia, että…
Lue lisää ja kommentoi
Kun kaikki kuolleet romanovit makaavat sinkkiarkuissa lähekkäin
Sydän mustaksi kaameasta energiasta
Hirmuisia
Jatkavat energiansa
Heidän hirmuiset energiansa 
Sydämessä kun astut ulos aurinkoon
Käyskentelet muurin viertä Nevan rantaa, kydet
Katsot miten kauniit pietarilaiset kylpevät auringossa
Katsot miten kaunis …
Lue lisää ja kommentoi
PASURIN TYTTÄRET
OTE ROMAANISTANI
Suomalaisen Allidan ja hänen miehensä Vasilin eli Willyn keskustelu Karjalanmaan kommuunin keittiössä 30-luvulla. Allida ihmettelee, ettei systeemi takaakaan kaikille yhtä paljon hyvää.
– Minä kotona kuulin saarnoja samanarvoisuudesta. Äiti Forssan käynyt. Täällä syön paremmin, asun paremmin. …
Lue lisää ja kommentoi
Alas kivun korkeilta vuorilta,
läpi väsymyksen sumuisen laakson
olemme laskeutuneet,
nähdäksemme, miten
uudet huiput kohoavat edessämme,
kuin terävät veitset nousevat
kovasta hiljaisesta maasta,
jonka uumenissa kyynelhelmistä
kasvaa uusia alkuja, versoja,
joihin heitämme toivomme ja
joiden kannattelemina käymme
uuteen matkaan kohti …
Lue lisää ja kommentoi
Monia teitä olet kulkenut,
kipein jaloin ja silmät kiinni,
kapeita ja mutkaisia kujia kompuroinut,
toisinaan kaatuen ja jälleen ylös nousten,
toistensa kanssa risteäviä muhkuraisia polkuja,
jotka eivät johtaneet mihinkään.
Löytääksesi itsesi olet niin tehnyt.
Elämässäsi on ollut lukuisia ovia,…
Lue lisää ja kommentoi
Maire katseli ympärilleen Galleria Paperihuoneella. ”Kaikki nämä kuolleet silmät – Alla dessa döda ögon”, hän luki näyttelyjulisteesta. Esillä oli mustavalkoisia kuvia kaksikielisestä runokirjasta. Roosa oli tullut mukaan, vaikka ei martta ollutkaan. Hän oli ystävystynyt Marlenan kanssa. Tämä oli kehottanut …
Lue lisää ja kommentoi
mummuni ei ollut koskaan vieno
hän oli kurjen huuto ja rahkasammaleen pehmeys
toisinaan hapan kuin punaiset marjat ämpärissään
toisinaan valoisan suopea tupasvilla
mutta aina vieraanvarainen
aito lotta
vielä 70 vuotta rintaman jälkeen
äiti, isoäiti, isoisoäiti
kasvoi surun ympärille kuten käppyrämännyt …
Lue lisää ja kommentoi
Enpä kuule enää kuin hiiskahduksia, Wolfgang ajattelee seisoessaan kadunkulmassa vilkkaan liikenteen keskellä.
Hän nostaa soittimen huulilleen ja alkaa puhaltaa ja imeä. Huuliharpusta lähtee ääniä, jotka värisevät koko kehon läpi. Matalat tuntuvat mahassa, kun taas korkeat virtaavat vereen, kiertävät kaikkialla ja …
Lue lisää ja kommentoi
Tyttäret tulivat kylään. Toisella oli joku juippi autokuskina. Auto oli kyllä hyvä. Se hohti yhtä silmiä särkevästi kuin kuskin kiillotettu päälaki. Viimekertainen kolli oli pehkopää, joka ei osannut edes suomea. Noloa tulla toisen huoneisiin vieraita kieliä solkottamaan. Tuomola ei ollut …
Lue lisää ja kommentoi
”Myydään remontoimaton rintamamiestalo.”
Selatessaan myytävien talojen esitteitä törmää yhä useammin myytävään tyyppitaloon, joka tunnetaan nimellä rintamamiestalo. Nyt on ruvettu puhumaan perinteisestä puutalosta.
Suurten unelmien perinnetalo on myytävänä!
Myynti-ilmoitusten äärellä minulle tulee surullinen olo. Rupean laskemaan, kuinka vanhoja rintamalla olleet nuorimmat …
Lue lisää ja kommentoi
Tunnen itseni neiti Marpleksi. Tosin matkassa ei ole kudinta eikä rikoksiakaan tiedossa. Istun tukevalla tuolilla perhehotelli Barbien allasbaarissa Rodoksella. Edessäni on lasillinen kirpeänkylmää retsinaa ja kreikkalainen salaatti. Tomaatit ovat meheviä, sipuli makeaa ja oliivit taivaallisia fetasta puhumattakaan. Lisään pinnalle kullankeltaista …
Lue lisää ja kommentoi
Nainen istuu lootusasennossa kädet rennosti polvien päällä, silmät suljettuina. Mieli on seesteinen ja ajatus kirkas. Maa väreilee päivän aikana kertynyttä lämpöä.
Naisen elämä romahti vain muutama viikko sitten. Siksi onkin uskomatonta, miten kevyeltä hänestä nyt tuntuu. Painajaisen keskellä ajatukset olivat …
Lue lisää ja kommentoi
Tämä mies ilmoitti ensi sanoikseen tavatessamme:
– Sinusta tulee minun lasteni äiti. Saan älykkäitä lapsia ja ärhäkän muijan.
– Vähän toista olen ajatellut, naurahdin vastaan.
Sitten tämä mies kehui, että tarjous on hyvä eikä tarjous ollenkaan. On ilmoitusasia.
Köydenpunojankadulla tämä …
Lue lisää ja kommentoi
Eräänä päivänä löydettiin viides luonnonvoima: taikuus.
Ensin tutkimustiimi loikki pari kierrosta voitontanssia syklotronin ympäri, missä maagiset voimat liimasivat yhteen kvarkkeja ennen näkemättömällä tavalla. Sitten, hieman rauhoituttuaan, kaikki käynnistivät teksturinsa ja alkoivat dokumentoida tuloksia, tähtäimet lukittuina seuraavan vuoden Nobel-juhlaan.
Yksi heistä …
Lue lisää ja kommentoi
Meidän kauttamme
(Sotakorvaustyttö -romaanin alku, Turbator 2011)
Synnyin vuosi Guernican jälkeen ja vuotta ennen kuin Hitler porukkansa kanssa painui kannat kalisten Puolaan. Hitlerin terästekniikka ruhjoi puolalaiset ratsujoukot.
Minun syntymävuotenani Adolf ja Benito kuvauttivat itsensä Roomassa. Molemmat hymyilivät kuvaajalle.
Melkein …
Lue lisää ja kommentoi
– Miehenne kunto ei tule palautumaan leikkauksia edeltävälle tasolle. Nyt on aika valmistautua palveluasumiseen, nuori tukevasti raskaana oleva lääkäri katsoo minua sinisillä silmillä. Olen näkevinäni niissä myötätuntoa. Ehkä sääliäkin.
Vedän henkeä ja yritän pidätellä kurkkuun noussutta palaa.
– Jos miehenne …
Lue lisää ja kommentoi
Häät oli pidetty ensimmäisenä sotien jälkeisenä rauhankesänä. Taivasten valtakunta oli avautumassa nuorelle parille. Jolloinkin välirauhan aikaan lentokonepellistä alasimen nokassa oikean kokoisiksi muokatut sormukset oli pujotettu nimettömään tehtaan ruokatunnilla. Lähimmät työkaverit vaihtoivat hyväntahtoisen ja ymmärtävän silmäyksen. Jokainen tiesi, että kukin aikanaan …
Lue lisää ja kommentoi
Minut ja Risto määrättiin toimimaan osana saksalaista pelastusryhmää, johon kuului meidän lisäksemme neljä palomiestä, kolme sairaanhoitajaa, lääkäri ja rauniokoira Hugo. Samanlaisia ryhmiä oli perustettu jo pelkästään tälle rantakaistaleelle kymmeniä, suurin osa Yhdysvalloista, mutta määrämme oli silti täysin riittämätön. Vaikka varusteemme …
Lue lisää ja kommentoi