Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Dialoginovelli
Lue lisää ja kommentoi
Marlena oli innoissaan. Taidekoulun harjoitustyön aihe oli kuin hänelle tehty. Opettaja oli ohjeistanut: ”Aiheena on kollaasi. Toivon, että teette siitä kolmeulotteisen. Keksikää myös tarina, joka koskettaa. Kuulemme kaikkien esitykset ensi kerralla.”
Sininen Ikean kassi oli painava. Marlenalla on runsaasti …
Lue lisää ja kommentoi
Miranda oli avannut postiluukusta pudonneen vaaleansinisen kirjeen. Hän purskahti itkuun. Ne olivat ilon kyyneleitä. Miten kauan siitä olikaan, kun hän oli tuntenut itsensä vapaaksi.
Miten voin ilahtua näin mielettömästi kirjeestä, jonka tekstissä Manolis ilmoittaa jättävänsä minut, sillä en ole …
Lue lisää ja kommentoi
Leevi katseli pilvien tuhrimaa syystaivasta ja hajanaisissa valonsäteissä keinuvia lehmuksia. Hän puhdisti silmälasinsa ja asetti ne takaisin nenälleen, mutta näkymä ei kirkastunut. Oli tiistai, viikon tympein silmäke. Betoninen, perspektiiviharjoitteelta näyttävä kaupunginosa kohosi ympärillä, ja sen lomassa törrötti Saneeraus- ja Maalaustyö …
Lue lisää ja kommentoi
Mimosa siivosi ullakkoa. Pöly sai silmät vuotamaan ja kurkku tuntui karhealta. Hän tarvitsi säilytystilaa, sillä alakerran asunto oli pieni. Nurkassa oli vanha arkku. Edelliset asukkaat olivat hylänneet sen. Aarrearkku, mitähän sieltä löytyy?
Mimosa avasi kannen varovasti. Arkku oli lähes tyhjä. …
Lue lisää ja kommentoi
”Mama, istuthan mukavasti. Tämä on surullinen tarina”, Miranda aloitti. Hän oli sekoittanut molemmille kullankeltaiset juomat. Laseissa oli ananasmehua (purkista), Malibua ja kookosmaitoa. Jääpalat kilisivät.
”Tyttö, hemmottelet minua. Tämä maistuu ihanalle”, Mama huokasi.
”Vietin kaksi viimeistä lomaviikkoa kookospalmusaaren pohjoisrannalla. Kaipasin hiljaisuutta …
Lue lisää ja kommentoi
Mirandalla oli kesäloma. Hän oli tallettanut liikenevät rahat opettajan palkastaan vaaleanpunaiseen säästöpossuun. Nyt oli aika irrotella. Finnairin tarjouslento Bangkokiin ja jatkolento sieltä Koh Samuille maksoivat sievoisen summan.
En sure. Ties koska pääsen seuraavan kerran matkaan. Talvella opettajien loma-aikaan lennot ovat …
Lue lisää ja kommentoi
Mies makasi teltan lattialla veitsi rinnassaan. Siinä oli jotain muutakin. Mama Maddalena kumartui katsomaan. Veitsen terä oli lävistänyt tarotkortin. Kuvassa oli luuranko. Mama värähti. Kuoleman kortti.
Hän oli katsellut samaa korttia edellisenä päivänä. Virolainen vanha rouva oli tullut keppiin nojaten …
Lue lisää ja kommentoi
Juan oli kotonaan Miamissa kun puhelin soi. Yhdysvalloissa hän käytti nimeä Jim Johnson ja hänen puhelinnumeronsakin oli aivan toinen. Juan Fernández oli hänen nimensä ainoastaan silloin kun hän oleskeli Espanjassa, mitä ei viime vuosina ollut tapahtunut kovin …
Lue lisää ja kommentoi
Soutajana syyskalalla tympiintynyt äitini seisoi sodan aikainen nagaani kourassa ja sanoi isälle, että paras nyt oli valita. Se on loppu nyt tämä jatkuva kiukuttelu siitä, että souda ja huopaa, oikealle ensin ja hiukan enemmän vasemmalle sitten. ”Se on loppu nyt!” …
Lue lisää ja kommentoi
– Käy rohkeasti peremmälle. tumma miesääni kehotti. Inkaa jännitti. Hän oli ensimmäistä kertaa Hämeen keskiaikafestivaalilla. Houkutteleva kyltti Mr Tiger kertoo kohtalosi oli pysäyttänyt.
– Tämä on ihan hullua, en ole ikinä ennen käynyt ennustajalla, Inka henkäisi.
Hän katseli ympärilleen. Telttakatos …
Lue lisää ja kommentoi
Aamuaurinko loisti makuuhuoneen verhon laskoksiin siilautuen ohuen kankaan läpi vastakkaisen seinän vaaleaan tapettiin. Valkoinen väri taittui vaalean harmaan sävyksi, puhtaaksi eläväksi graafiseksi pinnaksi. Tämä oli aamun maisema, mielen hetki, jota Elina Heiska oli oppinut rakastamaan. Mennyt pitkä kesä oli ollut …
Lue lisää ja kommentoi
Miten vihaankaan häntä. Kun katsonkin häneen päin, näen punaista. Miten hän keimailee. Miten hän pukeutuu vietelläkseen. Hänen pilkallinen naurunsa satuttaa. Olen hänelle pelkkää ilmaa. Hän on röyhkeä. Ottaa haluamansa muista piittaamatta. En voi katsella sivusta. Minun on pakko tehdä jotain. …
Lue lisää ja kommentoi
KUOLEMA HÄMEEN KESKIAIKAFESTIVAALILLA
Mama Maddalena oikaisi selkäänsä. Perjantai-ilta Hämeen keskiaikafestivaalilla oli ollut vilkas. Hänen ennustusteltassaan oli käynyt uteliaita vieraita jonoksi asti. Mama lupasi kaikille vain hyviä ennustuksia. Suurin osa uskomattoman kauniin pakan korteista oli heleän värisiä ja myönteisiä. Muutamat tummasävyiset …
Lue lisää ja kommentoi
Itäiseltä taivaanrannalta hiipi hailakka valo ja tähdet alkoivat liueta eetteriin. Auringonnousua edeltävä tyven hetki tuntui siltä kuin maailma olisi pidätellyt hengitystään. Hiljaisuus oli painavaa, sellaista kuin meren tai joen pohjassa. Tukahduttavaa ja korviin käyvää.
Tuntien ajan Nicolau oli pyörinyt unta …
Lue lisää ja kommentoi
Aluksi tuntui hyvältä, sellaiselta kevyeltä hälläväliltä. Kuin kehossa kaikki painava, lihakset ja luut, olisivat haihtuneet ja jäljelle olisi jäänyt vain ohuen ohut iho. Se piteli häntä koossa, ilman sitä hänen osasensa olisivat lentäneet taivaalle.
Hän kallisti päätään taaksepäin. Tähdet sujahtelivat …
Lue lisää ja kommentoi
Se alkaa surinasta, jonka lähdettä hän ei voi vielä paikantaa. Hän hakee katseellaan tyynen järven pintaa ja tutkii, näkisikö hän parven hämärtyvää taivasta vasten.
Mehiläinen se ei ole, eikä hän usko, että se olisi mikään muukaan pistiäinen, koska ne ovat …
Lue lisää ja kommentoi
”Ne on nyt sitten kuolleet, molemmat. Äiti oli löytynyt sängystään, haissut siinä monta viikkoa ennen kuin kylätalkkari oli poikennut pihaan tuomaan postin. Isää oli etitty vähän pitempään, poliisi ja palokunta. Se oli soutanut selälle ja lyönyt veneen pohjan kirveellä …
Lue lisää ja kommentoi
