Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
KOLMAS SILMÄ
Esittelemme nyt tuoreimman hittituotteemme. Kaikki aikaansa seuraavat hankkivat kolmannen silmän. Katseesta tulee kristallinkirkas. Parasta kaikesta, näet toisten ajatukset. Eikö olekin mahtavaa!
Mitä, en kai halua nähdä, mitä muut minusta ajattelevat. Olen pullea, vähemmän muodikas ja tukkakin hapsottaa. Ei …
Lue lisää ja kommentoi
Ikkunasta näkyi arkiaamun maisema, vaikka ei sitä pyhäpäivä miksikään muuttanut. Kaksi valkorunkoista koivua, kuin vahingossa kasvaneita, rimppanoita. Rikkaruohojen vähitellen valtaama hiekkalaatikko, jonka puureunukset eivät enää muistaneet sitä kuluttaneita äidintakamuksia. Keinumaton keinu, yksin keinui vain kovemmissa tuulissa, kammottavasti heilahteli puolelta toiselle …
Lue lisää ja kommentoi
Onko sinulla hetki aikaa? Kysymys pysäyttää Juhanin, ja pian koko maailman, ja ihmiskunta alkaa käydä eloonjäämiskamppailua, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat vain askeleen päässä toisistaan.
Juhani havaitsee olevansa ainoa ihminen, joka pystyy yhä liikkumaan ja vaikuttamaan asioihin. …
Lue lisää ja kommentoi
Eräänä päivänä löydettiin viides luonnonvoima: taikuus.
Ensin tutkimustiimi loikki pari kierrosta voitontanssia syklotronin ympäri, missä maagiset voimat liimasivat yhteen kvarkkeja ennen näkemättömällä tavalla. Sitten, hieman rauhoituttuaan, kaikki käynnistivät teksturinsa ja alkoivat dokumentoida tuloksia, tähtäimet lukittuina seuraavan vuoden Nobel-juhlaan.
Yksi heistä …
Lue lisää ja kommentoi
Sunnuntai-ilta kävi jo seitsemää. Isää ei kuulunut. Äiti sanoi, että ei ollut lainkaan huolissaan, koska tiesi oikein hyvin missä isä oli. Äiti oli soittanut Villiruusuun. Siellä isä pelasi biljardia kavereidensa Kipparin ja Läski-Repan kanssa. Television luontodokumentti oli jännittävä, siinä leijonanaaras …
Lue lisää ja kommentoi
Pomo oli käskenyt kantaa kaikki avokonttorin kalusteet kuorma-autonlavalle, joka veisi ne kaiketikin kaatopaikalle. Abshiria harmitti tuollainen haaskaus. Ihan hyviä kalusteita ne olivat.
Joissakin kaapeissa ja laatikoissa oli vielä tavarat sisällä, mappeja, esitteitä, kaavakkeita ja toimistokoneiden käyttöohjeita. Ylimpiä hyllyjä peitti paksu …
Lue lisää ja kommentoi
Sinä päivänä kun Luoja teki minut, taivaallisen insinööritoimiston suunnitteluhuoneessa oli aivan helvetinmoinen hässäkkä. Työt oli päässeet ruuhkautumaan ikävällä tavalla. Insinöörien pöydät olivat täynnä huojuvia paperipinoja ja kansioita jotka olivat niin paksuina tekemättömien töiden paljoutta, etteivät niiden kannet menneet kiinni.
Luoja …
Lue lisää ja kommentoi
1800-luvun lopussa Kuusankoskella eli Verronen-niminen sutari. Tämä kylmäpäisyydestään tunnettu nokikolari oli tunnettu siitä, että hän halusi aina tehdä toisin – ja mielummin vähän isommin – kuin muut. Mustavuori oli tuolloin vielä rakentamatonta tiheää metsää. Sen Kymijoen puolen penkka oli karua …
Lue lisää ja kommentoi
Vatanen istui kahvilassa ryystämässä hivenaineita mustasta kahvista neljällä palalla sokeria. Edellisyö lipsahti pienen nousuhumalan ja luovasti valittujen mielialalääkkeiden inspiroimana lain katvealueille, minkä tuloksena hänellä oli nyt muovikassissa röökikartonki ja hillopurkki, jossa oli lippakioskin myyjäringin tippirahat.Kytät olivat hekin olleet varpaisillaan, ja …
Lue lisää ja kommentoi
Perimätiedon mukaan meidän perheen ensimmäinen naistenhuijaus-Kupla hankittiin ennen sotia. Perimätiedolla on taipumus saada mielikuvituksen siivet. Tai ainakin pyörät ja sulavat linjat. Muistoja voidaan sukukokoontumisissa jakaa kullekin sopivan kokoinen siivu.
Jos sukuun tunkeva nainen selviää semmoisista helpoista kysymyksistä kuin: Milloin ja …
Lue lisää ja kommentoi
The
Case
of
a
Blue-
Jay
kerran
seisoin huipulla
sen nimi on kelkkamäki
metri merenpinnasta, turppaita,
tajusin viestisi merkityksen: olin vuosia ajanut
helakanpunaista rääkyjää The Case in Scarlet, ei sillä ole
sinistä sulkaa. Parempi paskanärhi pivossa kuin sininen karkuteillä.
Miksi …
Lue lisää ja kommentoi
Olipa kerran kuningas, jolla oli kaksi poikaa. Ikäeroa pojilla oli yli kymmenen vuotta. Kuningattarelle he molemmat olivat rakkaita. Kuningaskin piti pojistaan, mutta enemmän kuitenkin vanhemmasta. Vanhempi poika oli karski, voimakas ja ulospäinsuuntautunut niin että osasi lohkoa hyviä sutkauksia ja naiset …
Lue lisää ja kommentoi
Olimme taas kerran kokoontuneina perinteikkään pursiseuramme jokavuotiselle syysillalliselle. Se oli tietyssä mielessä pakollinen paha ja sille osallistuminen oli jokaisen seuran jäsenen pyhä velvollisuus. Kyseessä oli todellakin illallinen, mutta se oli vain peitenimi vuosikokoukselle, joka järjestettiin aina ennen ruokailua, ettei kukaan …
Lue lisää ja kommentoi