Tarinavirta

Jouluaatonaatonaamu valkeni tuulisena ja koleana, sateenuhkaisena, ja taivas oli makrillinväristen pilvenriekaleitten raidoittama. Tuuli suhisi osittain lehdettömissä oliivipuissa ja kahautteli kuivaneita viiniköynnöksiä. Karviset, äiti ja tyttäret jättivät aamu-uinnit altaassa väliin ja vetivät pillifarkut ja joustotopit päälleen ja lähtivät heti aamiaisen jälkeen ostoksille Perugiaan, jonne olikin reilun tunnin ajomatka. Oikeastaan kukaan naisista ei ollut laillisesti ajokunnossa, mutta tällaisiin pikkuseikkoihin ei kansanedustajan mukaan Italiassa kiinnitetty paljoakaan huomiota. Lounas syötiin myös Perugiassa, pienessä trattoriassa keskikaupungilla ja sen jälkeen jatkettiin ostoskiertueella, ostellen lähinnä vaatteita ja meikkejä ja hajuvesiä, mutta myös italialaista musiikkia, sillä Marla oli kovasti ihastunut Eros Ramazottiin. Aulikki osti italialiasta taidelasia ja paheksui suurta arabien ja afrikkalaisten määrää kaduilla. Josefin, joka oli tyttäristä kiinnostunein yhteiskunnallisista asioista, muistutti äitiään, miten Italia ja Kreikka olivat saaneet ottaa vastaan suurimman osan Lähi-idän pakolaisista Syyrian sodan aikana ja ne, jotka olivat tulleet Suomeen saakka, olivat kuin pisara valtameressä. Pitemmälle mihinkään poliittiseen keskusteluun ja jankkaamiseen eivät tyttäretkään alkaneet äitinsä kanssa.
Kaupungilla soi iloinen joulumusiikki ja jouluvalaistus joka kaupan ikkunassa. LED-valoin koristetut puistot ja bulevardit hehkuivat lämpöä ja joulun sanomaa; Jeesus-lapsi ja itämaan tietäjä olivat hyvin edustettuja joulu-koristeluissa, hanget korkeat nietokset huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Karviset kävivät illalla messussa omassa kylässään ja asettuivat viettämään joulua Montemassianossa viinitilalla.

Jouluaattona heidät oli kutsuttu joululounaalle isäntä-väen luo tilan päärakennukseen. Upea, kynttilöin ja kukin koristellussa ruokasali oli katettu neljälletoista hengelle, joulumusiikki soi kovaäänisistä ja la Signora odotti heitä apujoukkoineen, kahden eteläitalialaisen signoran kanssa, jotka laittoivat ruokaa ja tarjoilivat antipastoa ja paahtoleipää tai crocchineja hopeavadeilta. Viinit olivat talon omasta kellarista, vihannekset omalta kasvimaalta ja hedelmät omasta puutarhasta. Meren elävät, katkaravut, mustekala, hummerit ja simpukat olivat tuoreita, emännän pasta erinomaista kuten aina. Possunfilee pekonisiivujen kera grillattuna ja täytetty kalkkunanrinta juhlistivat ateriaa. Jälkiruuaksi oli tietenkin tiramisua. Aterian päätteeksi siemailtiin pikkulasillinen aprikoosilikööriä ja kuppi espressoa.

Iltapäivä oli jo pitkällä ennen kuin Karvisen signorinat olivat taas keskenään äidin siivessä. He lepäilivät hetken sängyillään ja kävivät sitten suihkussa ja laittautuivat jouluasuihinsa: mustaa ja hopeaa, paljetteja ja blingiä, korkeakorkoisissa ja turkisreunuksella varustettu viitta tai hopealankoihin kudottu shaali illan viileyttä vastaan, ja sitten joulun viettoon kylän suurimpaan ravintolaan, jossa oli live-musiikkia, tanssiesitys ja jouluyön buffet. Äiti ja tyttäret flirttailivat ja bilettivät keskiyöhön saakka, jolloin ravintola tyhjeni, kun kaikki menivät messuun. Sitten kun joulun ilosanoma oli vastaanotettu ja pyhä ehtoollinen nautittu, jumalan pojan kipsijalkoja suudeltu ja laulettu gloria in excelsis deo, olikin aika ajella kotiin, varovasti laskuhumalassa.

Joulupäivänä suunnattiinkin sitten matka kohti Lago di Gardaa ja turistihotellia, jonne heillä oli varaus jouluillasta uudenvuoden yli. Milanosta pohjoiseen oli maassa jo hiukkasen lunta ja vuorilla oli iltaisin jäätävän kylmä. Naiset osallistuivat lähinnä yöelämään ja huvituksiin, ja toppatakit ja talvisaappaat tulivat käyttöön, vaikka Toscanassa niitä ei ollut edes kaivettu esille matkalaukuista. Joskus tapaninpäivän ja viattomien lasten päivän välillä Josefin kertoi äidilleen jamaikalaisesta poikaystävästään ja että oli aikonut asettua Lontooseen asumaan pysyvästi. Opintoja oli vielä muutama vuosi jäljellä, mutta kun hän valmistuisi, Aulikki sai odottaa kutsua häihin, jonne tulisi vielä Stephenin jamaikalainen suku lähes kokonaan.
Uudenvuoden vastaanotto sujui hyvin vaikeissa tunnelmissa: perusrasisti kansanedustaja Karvinen oli hävinnyt taistelun omien tyttäriensäkin sieluista, joille ihonväri ei ollut mikään negatiivinen tekijä ja eksoottiset miehet päihittivät aina kulahtaneet suomalaiset poikaystäväkandidaatit. Viimeiset päivät Italiassa sujuivat teeskenneltyjen ja pakotettujen poski-suudelmien merkeissä. Uudenvuoden jälkeen Aulikki ajoi tyttärensä Bergamoon lentokentälle ja autonsa rotkoon serpentiinitiellä Italian Alpeilla.