Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Runot ovat kaikkea mahdollista mieterunoista (aforismeista) proosarunoon.
Kumeat askelet katukivillä
ensilumen haituvat
kuin nuoren pojan arkaileva parta
glissando
äänestä toiseen
askeleesta toiseen
miten en ole sitä aiemmin kuullut
Lue lisää ja kommentoi
astelen poikki kuusikon
poikki hämärän huoneen
väistelen juuria, kiviä
juuret vaihtavat paikkaa
kivet varjoja täynnä
kätkössä etäinen taivas
kuusten latvojen taivas
juurilla hämärän halkoma maa
poljetut neulaset ja
kivien rauhattomuus
kuka itkeä nyyhkii illan laskoksissa
sekö sadun prinsessa,
joka noiduttiin …
Lue lisää ja kommentoi
On olemassa taikaa,
Se yksi oikea.
Kestää tuo silloinkin,
Kun ei ole aikaa.
Usein tekee tämä ihmeitä,
Ajatusten avulla.
Saa lentoon enkeleitä,
Iltaisin, aamulla.
Ja aina Minä aamuisin,
Herätä tahtoisin.
Hiustesi huumaavaan tuoksuun,
Niin ikuisesti voisin.
Näin Rakkaus on telepatiaa,…
Lue lisää ja kommentoi
Kosketit myrskyä,
joka sinua lähestyi,
vimmaisena tuulena saapui
mustien pilvien kanssa,
jäisinä pisaroina pieksi kasvojasi,
ja se teki niin kipeää.
Keskellä aavaa se tapahtui,
tiettömän taipaleen takana,
missä olit yksin ja väsyneenä,
tyhjin käsin,
sydämessä kaikki,
mitä oli jäljellä.…
Lue lisää ja kommentoi
Lue lisää ja kommentoi
että hänellä olisi siistit hiukset ja
ajeltu parta & pörröiset ajatukset
että hän olisi luotettava ja turvallinen
villi ja riemukas
että hän tanssisi kanssani rannalla
että hän laulaisi kanssani karaokessa
autumn leavesin ranskaksi
että hän humaltuisi kanssani silkasta
runoudesta kumartuisi …
Lue lisää ja kommentoi
Puutarhuri on lomautettu, kerrostalopihan
ruusut nimetty mustan ruusun kaimoiksi
sen joka ei koskaan kuihtunut
sen jonka sade ensimmäiseksi kasteli
sen joka löytyi keskeltä laulua
parveketta reunustaa reikäinen metallikaide
mansikan rönsy tunkeutuu pihan puolelle
seuraa leikkiviä lapsia
vanhempia jotka neuvovat miten …
Lue lisää ja kommentoi
Että tanssisin turkoosissa mekossa
vaarallisessa, epävakaassa
kuin taivaaseen yhdistyvät rantalepikon lehvät,
niiden läpätys
Jos katsoo vihreitä ja sinisiä kiviä vierekkäin
siristää silmiä, ajattelee ensi rakastumisen puhtautta
raikkaudesta hengästynyttä odotusta
Että jos kävisi uimaan
lehvien ja taivaan kohtaamiskohtaan
…
Lue lisää ja kommentoi
Sä oot radalla omien jalkojes päällä,
mut kierrät vain kehää pääs ympärillä,
ne jotka on jääneet, tietää tän kyllä,
eikä sääli oo mikään normi juttu,
ei riitä, et oisit kaveri tai puolituttu,
et voi luottaa keneenkään,
et toiseen, kolmanteen, etkä …
Lue lisää ja kommentoi
auringon häikäisy sulkee silmät
kuuma ilma tuskin liikkuu
kuivuus ei tuoksu miltään – ellei sitten
neulasilta ja pölyltä
mustarastas ei vähästä väsähdä
*
astun varovasti vehreyteen
valon ja varjon vuoropuheluun
vihreän eri sävyihin, kerroksiin
*
pienet lemmikit veden äärellä
sinisiä …
Lue lisää ja kommentoi
Viisarit liikkuvat,
surua mukanaan kuljettaen,
aamusta aamuun.
Puhelin kiiltää hetken liekin valossa,
heijastaa surun mustasta pinnastaan,
aamu toisensa jälkeen.
Tupakan tuoksussa aika pysähtyy hetkeksi,
hämärässä kompastuu kenkiin.
Ne ovat vielä.
Aamu valkenee,
on menettämässä,
niin kuin menetti …
Lue lisää ja kommentoi
Yksinäisyys – kietoudu hetkeksi ympärilleni.
Pitäen lempeästi sylissäsi.
Anna tilaa ajatuksilleni vaeltaa.
Rohkeutta kohdata sisimpäni – itseni.
Nosta esiin syvimmät tunteeni.
Iloni, suruni, pelkoni, kaipaukseni ja tuskani!
Kuin myrsky – ravistele sisintäni.
Puhdistaen mieleni.
Etten itseäni,
itseltäni kadottaisi.
Lue lisää ja kommentoi
Luovuus kasvaa meissä
kuin jättiläispuu
kaikki säikeet kiristävät.
Huippuelämys
elämän sylissä
odottava kuolema.
Kun kuljet rajalla
kivuliaasti
huone helähtää täyteen
elämää.
Uupumuksen verkot valahtavat pois.
Tässä olen rinnallasi
tuskalle paljaana.
Mutta se riittää rakkauteen.
Synnyinlaulua hyräillään jo, kuuletko.
Lue lisää ja kommentoi
Ehkä joku joskus,
joku ihminen,
näin kauniina kesäisenä päivänä,
pysähtyy rantaan katselemaan
ja toivomaan,
että olisi joskus jotain
kauniimpaa,
yksinkertaisempaa
ja puhtaampaa,
kuin mitä on nyt,
keskeneräisenä,
täynnä virheitä ja
säröileviä ajatuksia,
mutkikkaita tunteita,
joita ilman olisi niin…
Lue lisää ja kommentoi
Elokuun yössä tapahtui jotain eriskummallista.
Minä vain istuskelin siinä,
unen muodostaman talon portailla,
ja näin, kuinka hämärään kietoutuneelta niityltä
lähestyi sinihehkuinen valo,
ilmassa kaarrellen,
hiljalleen.
Ja yritin niin kovasti nähdä,
mitä se oli.
Minun täytyi saada tietää.
…
Lue lisää ja kommentoi
Miten kertoisin asioista joita en kestä
Kissa kehrää painautuneena
pienenä painolämpönä vatsallani
Se on vain yhteydessä
Ilmaisee välittömän onnen
Välittömyys, ilon onni
Otsikko: Nietzsche, Tragedian synty
Lue lisää ja kommentoi
Tämä kaupunki on täynnä pieniä, iloisia taloja
mutta oletko kuullut kuinka ne iltaisin itkevät?
Aamulla vihertyneissä kyljissä
kastehelmet helähtävät
Kun tunnet ihollasi
aamupäivän auringon
katso kuinka stukkorappaukset loistavat valkeuttaan
ovien yllä
ja närhet valittavat
sortuneissa muureissa!
Tässä kaupungissa rikkaat talot …
Lue lisää ja kommentoi
Olen energiaa
Ihminen en 
***
Nauroin sydämessäni
Sen valossa sytyin
***
Lystikäs kytkös
Kytkeytymisen hyrkäs valo
Veikö se
***
Veikö se
Mitä on
#IAmDynamiteNotAMan
#AvailableLight
Lue lisää ja kommentoi
Minun varjoni
ei olekaan silta
minusta helvettiin,
vaan käytävä ulos,
pois pelon ahtaasta huoneesta,
jossa ikkunat vaihtavat paikkaa
liian usein,
liian nopeasti,
niin, että miltei kadotan uneni
jotka liukuvat toisikseen,
häviävät tullakseen takaisin,
kuumina kyyneleinä
pesemään ruosteen minusta,
eikä minun …
Lue lisää ja kommentoi
työmaakoppien värileikki, betonisiilojen keltainen ylväys
erisukuiset kurjet kurottavat kilpaa kohti taivasta
kaiken keskellä ahertavat kellanvihreät muurahaiset
uuden sydämen hopeanhohtoinen kuori
kohoaa kerros kerrokselta
illan tihkusateessa eriväriset pallot
tanssivat kameran linssissä
*
TULKAA TÄNNE KAIKKI MAHTUU MUKAAN
*
hissi ylös huojahtelee, …
Lue lisää ja kommentoi