Sanojen lähteillä
Runot ovat kaikkea mahdollista mieterunoista (aforismeista) proosarunoon.
Keijukaiset purevat
Ei tuhlata äkkihädättömyyden päiviä
Kaunista vettä
Mitä maailma tekee kun ruumis ei tottele
Jos jalat eivät kanna jos keuhkot eivät hengitä jos nielu ei niele
Tuo voimattomuuden tunne kun ruumis ei tahdo totella
Niin kammottava, että sen kuvittelee…
Lue koko tekstiMenetettävien joukossa ei ollut mitään
Kaikki kirkkaus pelmahti
Koko kuva laajuteen
Syvyys imeytyi pyörteittä
Egoja ei kaiketi ollut
Suuria kimppuja
Taas se pyörre
Erottuva ruohosipulin kukka
Ojentamaan nilkan siroksi
Joku kaatui, ei sen pahempaa
Hulmahdus sodissa sahatuista raajoista
Venäläiset …
Lue koko tekstiEn kaivannut mitään
Suloinen kaipuu täyttyi joka hetkessä
Veden vihreys, muiston huudahdus
On lähdettävä varhain aamulla jotta kuumuus ei tukahduta
Kalkittu kirkko karun yrttihuumaisen vuoren huipulla
On löydettävä siimekseen on syötävä nuo hedelmänkaltaiset mehukkaat puusta, mehu valuu
Kurkussa tuntui aivan kuin jotakin tukkeutuisi
Moneen kuukauteen ei hengitetty
Ei hengitetty
Vyöry toisensa perään
Henki salpautui yhä ylemmä
Salvat levisivät muuanne
Kylkiluiden alla vain kova tunne
Helpotuksen huokaus
Kuinka todellinen asia‹
Pehmeys, vapaa ilma, katseen kääntö
Uusi vyöry, uusi …
Lue koko tekstiNainen olisi halunnut tehdä virginiat
Sherwoodin lammessa
jäädä nimettömäksi kuin jää
usein jää
Vesi ei ollut tarpeeksi syvää
Hän olisi halunnut kiertää
konservatorion
kiinni
muttei se suostunut
Hän olisi halunnut soittaa takaperin
klarinettikonserton, pianossa
mutta puhalsi väärästä päästä
ja nuotit …
Jossain ajassa ja paikassa
nukkuvat muistot
heräävät unestaan,
elämään hetkeksi jälleen,
niin kuin vastasyntyneet,
itkemään
elämännälkäänsä,
tekemään itsensä
todellisiksi,
elämänliekin sulattamasta
kuurasta ensin kastuen,
sitten kuivuen,
kun tuulet puhaltavat
tuhansia ja tuhansia
sydämenlyöntejä,
läpi hetkessä katoavien
vuosikymmenten
tuoden …
Lue koko tekstiOmassa salaisessa hiljaisuudessani
piirtää mieleni kynällä ympyrää,
yönmustalla pinnalla sädehtivää,
ihmeellistä ja kaunista kehää,
voin vain jatkaa, mukana hengittää,
olla tässä, olematta kuitenkaan,
nähdä jotain, jota ei olekaan.
Voi mieleni palava, oikukaskin,
piirrä mun silmiini suljettuihin,
maalaa tie, ja …
Lue koko teksti
Jossain itkee lapsi
jossain huudetaan, paiskotaan ovia
joku kajauttaa trumpetistaan Uralin pihlajaa
toinen hakkaa patteria
kaduilla ambulanssien ujellukset
leikkaavat ristiin
aurinko tuskin raottaa uutimiaan.
Silloin putoaa eksynyt tähti
keskelle hämärtyvää pihaa
kivitalojen kehässä
ja asfalttiin aukeaa valkea kukka,
joka ei …
Lue koko teksti
Olipa kirahvi nimeltä Kips Kops,
hoppu sillä kova, hops hops,
kengät vaan kopisi, kopsista kops,
eteenpäin se paineli, hopsista hops,
pää pilvissä iloisena huiteli,
kengätkin välillä jaloistaan lenteli,
ilo sinisilmään pilkkeen laittoi,
riemuissaan Kips Kops matkaansa taittoi,
näinköhän …
Lue koko teksti