Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Asiaproosa -luokasta löydät esseitä, pakinoita ja kolumneja ja vastaavia yhteiskuntaa ja kulttuuria kommentoivia tekstejä.
Samuli Paronen: Maailma on sana
Ata Hautamäki kysyi Kirjailijanlopuissa: Saako fiktiossa n-sanaa käyttää 1950-luvusta kirjoittaessaan?
Keskustelun aloitti Emilia, joka sanoi, että elämme ja kirjoitamme vuonna 2022: EI SAA!
Seuraava tekstini on yritystä ymmärtää, onko myös sana maailma.
Poimintoja pitkästä keskustelusta:…
Lue lisää ja kommentoi
Vanhempieni puutarhassa kasvoi pieni omenapuu, jossa kypsyi neljää eri lajiketta omenia. Sen runko oli jotakin kestävää lajiketta, jonka omenat eivät ehkä olleet niin herkullisen makuisia. Siitä oli jo taimitarhalla katkottu oksat, ja oksien tynkiin …
Lue lisää ja kommentoi
Mies ja nainen, vanhat kaverukset, viettävät yhdessä iltaa. He istuvat sohvalla, kumpikin omalle puoliskolleen käpertyneenä, juovat viiniä ja kuuntelevat musiikkia. Heidän jalkansa ovat kymmenen senttimetrin päässä toisistaan. Kymmenen senttimetriä riittää: he tuntevat toistensa läsnäolon. Halu koskettaa loppuu tässä. Tai oikeammin: …
Lue lisää ja kommentoi
Meillä Suomessa arvostetaan kirjailijuutta. Kirjailija-titteli koetaan kunnialliseksi, jopa ihmisarvoa korottavaksi. Kirjailijoita kuvataan, heistä tehdään henkilökuvia (mieluummin henkilökuva kuin kirjan arvio), heitä palkitaan (meillä lienee satakunta kirjallisuuspalkintoa); meillä on kirjastot ja apurahat.
Näin ei aina ole ollut. Kirjailija on aiemmin ollut …
Lue lisää ja kommentoi
Perjantaina 15.07.1988, vähän ennen puolta yötä, tilaan oluen lentokonehalliin rakennetulla baaritiskillä laskuvarjohyppyjen SM -kilpailuiden päättäjäisissä. Vieressäni seisoo pitkä mies, emme tunne toisiamme, tiedän hänen nimensä. Mies on kirjailija ”Raimo Raju”. Olen kuullut nimen ensimmäistä kertaa Tikkakosken lentokentällä heinäkuussa 1984, samalla …
Lue lisää ja kommentoi
Olin 1980-luvulla UNHCR:n projektijohtajana Sudanissa. Tehtäväni oli tarjota työtä ihmisille etiopialaisten sisällissota- ja nälkäpakolaisleireissä, perustaa tuulensuojaistutuksia, kasvattaa polttopuuta ja istuttaa hedelmäpuita. Etiopian pakolaisia tuli rajan yli miljoonittain. Riutuneita, sairaita, likaisia, häväistyjä ihmisiä, jotka olivat menettäneet kaiken. Asuminen hätäisesti …
Lue lisää ja kommentoi
Vuonna 1987 lähdin Sudaniin työskennelläkseni YK:n pakolaiskomissariaatin projektijohtajana Itä-Sudanin pakolaisleireillä, Sinisen Niilin varrella. Saharan laitamilla en päässyt tuhansia ja tuhansia kameleita ja ajoittain runsaita muuttolintuparvia lukuun ottamatta tutustumaan Afrikan eläimistöön, joten hankkiuduin heti tilaisuuden tullen lomamatkalle Keniaan safarille päästäkseni. Afrikan …
Lue lisää ja kommentoi
Alvar Aallon suunnittelema asuinalue Kotkan Sunilassa ei viehätä paikallisia ihmisiä asuinpaikkana. Miksi se ei sykähdytä heitä, vaikka arkkitehdit kaikkialla maailmassa kehuvat aluetta Aallon modernismin ikoniksi? Syitä lienee monia, joista osa kumpuaa lähimenneisyydestä.
Tie Sunilaan erkaantuu Karhulan kaupunginosasta etelään kohti merta, …
Lue lisää ja kommentoi