Avainsana: nuoruus

Jatkokertomukset

Frank

Mielenosoituspäivä alkoi tavalliseen tapaan, Milo jonglöörasi ja keräsi rahaa, ja Frank seurasi mukana. Frank söi palasen leipää kävellessään. Viinipullo oli repussa mutta se sai odottaa. Milo heitteli palloja ja onnistui jatkamaan melkein keskeytyksettä.
– Sun pitäs kans aloittaa. Voitaisiin tehdä …

Lue koko teksti
Jatkokertomukset

Gamerit

Tononi ja Jake ohittivat kasvimaita joissa kasvoi pitkää maissia, hyppivät varovasti matalien aitojen yli ja kahlasivat ruohikossa. Askeleet jättivät siihen hienoiset painanteet. Jake kompastui johonkin metalliseen ja kaatui turvalleen maahan. Riistarauta napsahti hänen vasempaan käteensä kiinni ja piti.
– Ai …

Lue koko teksti
Pöytälaatikko

Kiltin tytön taivaspaikka

Kapeat mustat farkut, vaaleanpunainen pikeepaita pikku alligaattoreineen, valkoiset lenkkarit kuin juuri kaupasta ulos kävellyt. Pystyyn geelattu otsatukka, tasainen hammasrivistö, virheetön iho, timmi vartalo.

En pitänyt miehestä.

Se oli istunut kahvilan leivostiskin taakse jäävässä nurkkauksessa iltapäivisin jo toista viikkoa ja kyylännyt …

4
Lue koko teksti
Pöytälaatikko

Skylark

Nousen liittymästä Nynäsvägenille ja painan kaasun pohjaan. Takapyörät vinkaisevat mukavasti. Auton peräpää laskee lähelle kuumaa kesäasvalttia ja kaksi neliömetriä konepeltiä kohoaa näköesteeksi. Joudun kohottautumaan pehmeältä keinonahkapenkiltä nähdäkseni tien. Skylarkin kaikki 360 hevosvoimaa repivät pienen rivitalon kokoista peltilaatikkoa kohti Tukholman keskustaa. …

1
Lue koko teksti
Pöytälaatikko

Karjarannan Kauko

Meillä oli talleilla, keittiössä ja puutarhalla aina ihmisiä, jotka eivät kelvanneet muille. Niitä tuli ja meni. Meidän talo oli semmoinen puolimatkan krouvi, vanha kuninkaan pysähdyspaikkakin kuulemma ollut ja kunniallinen talo kaikin puolin. Ihmisiksi elettiin ja armeliaisuus oli haudanvakava etuoikeus.

Ettei …

Lue koko teksti
Asiaproosa

Unelmia ja toimistotöitä

Perjantaina 15.07.1988, vähän ennen puolta yötä, tilaan oluen lentokonehalliin rakennetulla baaritiskillä laskuvarjohyppyjen SM -kilpailuiden päättäjäisissä. Vieressäni seisoo pitkä mies, emme tunne toisiamme, tiedän hänen nimensä. Mies on kirjailija ”Raimo Raju”. Olen kuullut nimen ensimmäistä kertaa Tikkakosken lentokentällä heinäkuussa 1984, samalla …

5
Lue koko teksti
Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial
error: Sisältö on kopiosuojattu