Sanojen lähteillä
Mies makasi teltan lattialla veitsi rinnassaan. Siinä oli jotain muutakin. Mama Maddalena kumartui katsomaan. Veitsen terä oli lävistänyt tarotkortin. Kuvassa oli luuranko. Mama värähti. Kuoleman kortti.
Hän oli katsellut samaa korttia edellisenä päivänä. Virolainen vanha rouva oli tullut keppiin nojaten …
Lue koko teksti– Käy rohkeasti peremmälle. tumma miesääni kehotti. Inkaa jännitti. Hän oli ensimmäistä kertaa Hämeen keskiaikafestivaalilla. Houkutteleva kyltti Mr Tiger kertoo kohtalosi oli pysäyttänyt.
– Tämä on ihan hullua, en ole ikinä ennen käynyt ennustajalla, Inka henkäisi.
Hän katseli ympärilleen. Telttakatos …
Lue koko tekstiAamuaurinko loisti makuuhuoneen verhon laskoksiin siilautuen ohuen kankaan läpi vastakkaisen seinän vaaleaan tapettiin. Valkoinen väri taittui vaalean harmaan sävyksi, puhtaaksi eläväksi graafiseksi pinnaksi. Tämä oli aamun maisema, mielen hetki, jota Elina Heiska oli oppinut rakastamaan. Mennyt pitkä kesä oli ollut …
Lue koko tekstiMiten vihaankaan häntä. Kun katsonkin häneen päin, näen punaista. Miten hän keimailee. Miten hän pukeutuu vietelläkseen. Hänen pilkallinen naurunsa satuttaa. Olen hänelle pelkkää ilmaa. Hän on röyhkeä. Ottaa haluamansa muista piittaamatta. En voi katsella sivusta. Minun on pakko tehdä jotain. …
Lue koko tekstiKUOLEMA HÄMEEN KESKIAIKAFESTIVAALILLA
Mama Maddalena oikaisi selkäänsä. Perjantai-ilta Hämeen keskiaikafestivaalilla oli ollut vilkas. Hänen ennustusteltassaan oli käynyt uteliaita vieraita jonoksi asti. Mama lupasi kaikille vain hyviä ennustuksia. Suurin osa uskomattoman kauniin pakan korteista oli heleän värisiä ja myönteisiä. Muutamat tummasävyiset …
Lue koko tekstiItäiseltä taivaanrannalta hiipi hailakka valo ja tähdet alkoivat liueta eetteriin. Auringonnousua edeltävä tyven hetki tuntui siltä kuin maailma olisi pidätellyt hengitystään. Hiljaisuus oli painavaa, sellaista kuin meren tai joen pohjassa. Tukahduttavaa ja korviin käyvää.
Tuntien ajan Nicolau oli pyörinyt unta …
Lue koko tekstiAluksi tuntui hyvältä, sellaiselta kevyeltä hälläväliltä. Kuin kehossa kaikki painava, lihakset ja luut, olisivat haihtuneet ja jäljelle olisi jäänyt vain ohuen ohut iho. Se piteli häntä koossa, ilman sitä hänen osasensa olisivat lentäneet taivaalle.
Hän kallisti päätään taaksepäin. Tähdet sujahtelivat …
Lluís nousi rappuset ylös principal-kerrokseen ja koputti leijonanpäisellä kolkuttimella oveen, jossa luki Pelotón. Huolimatta siitä, että se oli hänenkin ensimmäinen sukunimensä isänsä mukaan, tuon nimen näkeminen kaiverrettuna metallilaattaan tuntui jotenkin pelottavalta. Kuin hän olisi mennyt jonkin täysin vieraan ihmisen asunnolle …
The
Case
of
a
Blue-
Jay
kerran
seisoin huipulla
sen nimi on kelkkamäki
metri merenpinnasta, turppaita,
tajusin viestisi merkityksen: olin vuosia ajanut
helakanpunaista rääkyjää The Case in Scarlet, ei sillä ole
sinistä sulkaa. Parempi paskanärhi pivossa kuin sininen karkuteillä.
Miksi …
Se alkaa surinasta, jonka lähdettä hän ei voi vielä paikantaa. Hän hakee katseellaan tyynen järven pintaa ja tutkii, näkisikö hän parven hämärtyvää taivasta vasten.
Mehiläinen se ei ole, eikä hän usko, että se olisi mikään muukaan pistiäinen, koska ne ovat …
Lue koko teksti
