Sanojen lähteillä
Erään romaanini ruumiinavaus
Kun rupesin vuosia sitten kokoamaan aineksia romaaniin Pasurin tyttäret, minä olin erilainen ja maailman tilanne oli erilainen kuin nyt. Olin laiduntamassa sanoja, joilla oli ohuenohut linkki todellisuuteeni – sekä menneeseen että nykyhetkeen. Suurieleisesti tuumin, että kerran …
Lue koko tekstiSamuli Paronen: Maailma on sana
Ata Hautamäki kysyi Kirjailijanlopuissa: Saako fiktiossa n-sanaa käyttää 1950-luvusta kirjoittaessaan?
Keskustelun aloitti Emilia, joka sanoi, että elämme ja kirjoitamme vuonna 2022: EI SAA!
Seuraava tekstini on yritystä ymmärtää, onko myös sana maailma.
Poimintoja pitkästä keskustelusta:…
Lue koko tekstipulujen huhuilu
asemalaiturilla
pullonsuiden yksinäinen huilu
radanvierus-
pensaikoissa
satojen raiteiden kohtaamat kauhut
hiertävinä ohimoissa
Lue koko teksti
Edgar Rice Burroughs, tavaan kirjan kannesta. Ihme nimi miehellä. Mutta kirjat ovat jänniä, Tarzan pärjää viidakossa rosvoille ja krokotiileille. Ei jää koskaan häviölle, ainakaan kirjan loppuun asti.
Äiti avaa oven.
– Kävisitkö kaupassa.
Äänestä kuulen, että se ei kysy vaan …
Lue koko teksti
1800-luvun lopussa Kuusankoskella eli Verronen-niminen sutari. Tämä kylmäpäisyydestään tunnettu nokikolari oli tunnettu siitä, että hän halusi aina tehdä toisin – ja mielummin vähän isommin – kuin muut. Mustavuori oli tuolloin vielä rakentamatonta tiheää metsää. Sen Kymijoen puolen penkka oli karua …
Alvar Aallon suunnittelema asuinalue Kotkan Sunilassa ei viehätä paikallisia ihmisiä asuinpaikkana. Miksi se ei sykähdytä heitä, vaikka arkkitehdit kaikkialla maailmassa kehuvat aluetta Aallon modernismin ikoniksi? Syitä lienee monia, joista osa kumpuaa lähimenneisyydestä.
Tie Sunilaan erkaantuu Karhulan kaupunginosasta etelään kohti merta, …
Lue koko tekstiPoika istui pimeän rajalla, vihasi äitiään ja enoaan, kylän tietäjää ja koko kirottua kivikautista heimoaan. Pimeän toisella puolelta katseeseen vastasi toinen hylkiö. Sen isä, lauman alfauros oli tehnyt selväksi, että mukaan ei ollut tulemista kun se, ja sen mukana emo …
Lue koko tekstiJoki oli jo herännyt aamuun, kun Andreas näki Iljan nojailevan laivan reelinkiin. Näkeekö joki unta milloinkaan? Volga on kuin valvova enkeli. Enkelit eivät nuku, vaan ympäröivät kuin joki laivan, kantavat kuin äiti lastaan, kuiskaavat aalloillaan tarinaa, joka kerrotaan aina uudestaan …
Lue koko tekstiSe talo, jota etsin, oli rakennettu Harjun pohjoiseen reunaan, sinne missä rinteet olivat jyrkimmät ja nousivat heti talon vierustalta. Pihaa ei ollut juurikaan, mitä nyt jotakin hullua heinää, ja pääosin sortuneella puuaidalla rajatulle tontilla oli häthätää paikka yhdelle henkilöautolle.
Lähestyin …
Lue koko teksti
