On olemassa erojen demokratia,

surullinen ja lempeä

kuin iltapäivän varjo kuistilla.

Laki ei kysy,

kuka puhui ja kuka vaikeni,

se avaa oven ja sanoo:

te olette vapaita menemään.

Se katsoo kaikenlaisia ihmisiä,

niitäkin jotka asuvat sen syrjässä,

ja oikeus on sama —

antaa jokaiselle luvan lakata muotonsa.

Viisi vuotta olen istunut omassa huoneessani

ja unohtanut,

miten erikoista on kuulua jollekin.

Ulkona uudet ihmiset kulkevat parittain,

etsien jotakuta, jolle kertoa tarinansa.

Kaksi erilaista yksinäisyyttä samassa talossa —

joka oli kerran turva ja myös muuta.

Nyt pöydällä on paperi,

ja laki tekee siitä selvää.

Se erottaa toisistaan

nimet,

vuodet,

muistin.

Kuin raitiovaunun ääni,

joka etääntyy ikkunanraosta kadulla.

Seison.

Tukehtumaisillani halusin aina hengittää.

Kymmenen vuotta lohdutusta.

Ero on yhteiselämän sävy —

vapaa kuin yöhön sulkeutuva kaupunki.

*Lakiviite: Avioliittolain muutos (HE 51/2025 vp; laki 982/2025), voimaan 1.6.2026. Avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua lainvoimaisen avioliiton purkamista koskevan päätöksen antamisesta. Ennen lain voimaantuloa päättyneissä liitoissa avio-oikeus vanhentuu kuitenkin aikaisintaan 1.6.2031.