Sanojen lähteillä
Tarinavirran kirjat. Voit hankkia kirjan omaksesi kustantajalta tai kertojan suosittelemasta verkkokaupasta kun klikkaat ensin artikkeliin. Löydät artikkelin otsikkoriveiltä oheisen linnun kuvakkeen.
kun kaislojen rahina ahdistaa
veneen laidat valittaa
anna airojen levätä
kuka laskee kuikan huudot ja silkkiuikun poikaset
mistä tiedät ettei
loputonta ruovikkoa tarvitse pelätä
mistä tiedät ettei
aurinko erehdy suunnasta
saaressa salainen paikka
unet nuotiotulista ja sateesta teltan kattoon
ehkä
…
Lue koko teksti
NEULAKÄSI
Mummo opetteli leikkimään neuloilla. Joku voi tietysti sanoa, etteivät vanhat opi, mutta tuli selväksi, ettei se ole totta. Ainakin mummo oppi koko ajan. Aluksi hän vain leikitteli ajatuksella, pyöritteli neulaa kädessään, yritti saada …
Lue koko teksti
Artus valmistautui iltaan kuten aina ennenkin. Hän kylpi suuressa ja ylellisessä kylpyammeessa, joka oli sijoitettu maisemaikkunan eteen. Ikkunasta avautui näköala Madridin kattojen ylle. Rakennus oli lyhyen kävelymatkan päässä hänen työpaikaltaan ja mikäli ikkuna olisi suunnattu vain hieman …
Lue koko teksti
(Ote Maaritin matkablogista)
Calarcássa, 1500 metrin korkeudessa paistoi aurinko ja vuorten turruttava sumu ja kylmä kosteus olivat vain muisto. Palmuja, vilkas kauppa kävi keskustassa, jeeppejä (Yipao Willyksiä) kahvisäkkilasti katolla oli joka puolella pysäköitynä. Värikkäät yipaot, kahvisäkit federaation lipunväriraidallisine …
Lue koko teksti
maaliskuu ei pysy kasassa
repeilee joka suuntaan
katse likaista lunta täynnä
hiekoitushiekkaa, jäätä ja rapaa kujien varsilla
pilvet roikkuvat matalalla
kunnes valon mahti avaa luukut
herättää
prinsessan tornikamarissaan
laitapuolen kulkijan puistonpenkillä
saa tähyämään yli loskan
kohti toivoa tai turhaa odotusta
…
Lue koko teksti
Kun sumuisena pakkasaamuna helmikuussa tutun kävelyreitin varrella puiden ja pensaiden puhtaaksi riisutut oksat jopa hiljaa surisevat suurjännitejohdot, kun ne huurteen kuorruttamina eivät näytä kylmiltä, vaan tuntuu kuin aika odottaisi ja voisin kietoutua hiljaisuuteen, ohueen ja painottomaan.Lue koko teksti
1
Alicia ja Maarit istuivat Maaritin takapihalla pihakeinussa. Alicia lakkasi varpaankynsiään verenpunaisella lakalla, jalka nostettuna istuimen reunalle, polvi koukussa ja kukallisen kesähameen helma epäsiveästi reisien yläosaan vedettynä paljastaen pitkän matkaa kahvinruskeaa kolumbialaista säärtä, vielä siroa ja ilman suonikohjuja. Mitä …
Lue koko tekstijoitakin aikoja sitten onneton huusin keuhkoni pihalle eikä kukaan ottanut koppia putosivat kuralätäkköön saivat kuumetaudin mutta siitä en tiennyt mitään olin perhosenkevyinen leijuin ulos ikkunasta pakahduin painottomuudesta kunnes sydän alkoi tuntua raskaalta ja vetää kohti maata revin sen esiin meilasin… Lue koko teksti
Kaksitoista vuotta loin nahkaani uudelleen kokeilin eri malleja etsin sopivaa kuosia lopulta luotin sattumaan ja annoin mennä tiimalasin hiekka valuu hiljalleen katselen murusten liikettä kuuntelen äänetöntä rapinaa aikaa on rajattomasti ja liian vähän kirjoitan sanoja ne tekevät minusta olevan Nahka… Lue koko teksti
Onko niin
että ne villiintyvät pimeydessä
luulevat voivansa omia kaiken
mitä keksivät mieliä
että nopeasti ohi valahtava päivä
on niiden altis palvelija
vaikkei kukaan palkitse ketään.
Lyhyet päivät ja pitkät pimeät
ojentavat niille
läpipääsemätöntä energiaa
ilman vastikkeita,
oma puolustuskin …
Lue koko teksti