Sanojen lähteiltä kirjojen mereen
Teoksesta MIEHENMETSÄ. Miesnovelleja. Turbator 2009
Miehen äänessä on helpotusta, uuden odotusta. Pitkän maratonin jälkeistä euforiaa.
Lue lisää ja kommentoi
Samuli Paronen: Maailma on sana
Ata Hautamäki kysyi Kirjailijanlopuissa: Saako fiktiossa n-sanaa käyttää 1950-luvusta kirjoittaessaan?
Keskustelun aloitti Emilia, joka sanoi, että elämme ja kirjoitamme vuonna 2022: EI SAA!
Seuraava tekstini on yritystä ymmärtää, onko myös sana maailma.
Poimintoja pitkästä keskustelusta:…
Lue lisää ja kommentoi
pulujen huhuilu
asemalaiturilla
pullonsuiden yksinäinen huilu
radanvierus-
pensaikoissa
satojen raiteiden kohtaamat kauhut
hiertävinä ohimoissa
Lue lisää ja kommentoi
Onko sinulla hetki aikaa? Kysymys pysäyttää Juhanin, ja pian koko maailman, ja ihmiskunta alkaa käydä eloonjäämiskamppailua, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat vain askeleen päässä toisistaan.
Juhani havaitsee olevansa ainoa ihminen, joka pystyy yhä liikkumaan ja vaikuttamaan asioihin. …
Lue lisää ja kommentoi
Meillä oli talleilla, keittiössä ja puutarhalla aina ihmisiä, jotka eivät kelvanneet muille. Niitä tuli ja meni. Meidän talo oli semmoinen puolimatkan krouvi, vanha kuninkaan pysähdyspaikkakin kuulemma ollut ja kunniallinen talo kaikin puolin. Ihmisiksi elettiin ja armeliaisuus oli haudanvakava etuoikeus.
Ettei …
Lue lisää ja kommentoi
Vanhat avioliitot ovat kuin museoidut talot. Sokkelin nurkkakivet ovat vinossa, sammalta alimman laudoituksen rakosissa. Rakennuksen pohjan ristimitta on aikoinaan tomerin kourin ja hellin mielin mitattu. Ilman alituisia kuntotarkastuksiakin talo on pysynyt pystyssä. Kivijalan tuuletusluukusta kulki aikoinaan kissa, nyt talon alla …
Lue lisää ja kommentoi
Päivät rimpuilevat
vaikka kaupunki on
vailla
vuoria, niiden välisiä notkelmia
kellareita on
rotkoja joihin saapuu
odottamatta
hissit
kipuavat kuiluja
kuin jatkuvasti lisääntyvät liskot
puiden runkoja
mieluummin
levittäisin siivet
rotkon
kuin hissikuilun yllä
laskeutuisin
päivien väliin…
Lue lisää ja kommentoi