Sanojen lähteillä
Joka puussa istui lintu
katseli huoneita peittävää
äärimmäisyystapettia
Katsoi läpi seinien
Katsoi sinne missä sana kadotti vapauden
Katsoi ihmisiin
jotka olivat jo kauan sitten
lakanneet ompelemasta nappeja toistensa paitoihin
Näki savuavan takan
lähettävän merkkejä eroa aikoville
tärkeimmän sanansa …
Lue koko tekstiNainen olisi halunnut tehdä virginiat
Sherwoodin lammessa
jäädä nimettömäksi kuin jää
usein jää
Vesi ei ollut tarpeeksi syvää
Hän olisi halunnut kiertää
konservatorion
kiinni
muttei se suostunut
Hän olisi halunnut soittaa takaperin
klarinettikonserton, pianossa
mutta …
Lue koko tekstiKalat, sammakkoeläimet, matelijat;
kaikki heidän
vihreytensä, niljakkuutensa,
kirjaston lattioilla
täyteen ahdettujen hyllyjen välissä
Tänään ahtaajat ovat lakossa
kaikissa satamissa
vaativat lisää palkkaa
parempia työehtoja
Tänään kalat saavat lainehtia lattioilla
liskot kävellä vapaasti
kahdella jalalla, lakki kourassa
Matelijat katsastavat …
Lue koko tekstiHalusin tanssia, karistaa jaloistani tuhat
nimeä; heilutin edessäsi valkeaa tablettia
– Nyt on syksy, sanoit, älä viuhkaa,
pukeuduin ponchoon ja hypähtelin
ja tanssin puistoon
ja tanssin korkeammalle kuin muut
ja tanssin korkeammalle kuin puut
kuin lapsena riemusta …
Lue koko tekstiPään irrotus miekalla ei ole julmaa,
vaan surullista. Hyvin surullista.
Ei kenenkään suonissa virtaa puhdas lähdevesi
eivätkä Baabelin tornit
kurotu katsomaan mestattua
Kyljissä kuumottaa kosto
miekan vingahdus
ruosteviiru naisen lavassa,
äidin helmassa haavat.
Mikä oli hyökkäys, mikä puolustus,…
Lue koko tekstiJos pysähdyt portaikkoon
kuusi askelta välitasanteelta
voit nähdä jotain odottamatonta
Puut, vielä keskenkasvuiset,
ikkunan sanattomissa kehyksissä
Tämä on kaupunki
Tämä on betoniarkkitehtuuri
Tämä on rautahevosten polkutanner
Nämä ovat heidän muistelmansa
Tänne ulottuvat kaikkien ajatukset
Tämä on atrooppinen …
Lue koko tekstiPaljaat sormet
sellon kielillä;
pehmeät napsahdukset
kuin kesäsateen pisarat
rauhallisesti putoavat
yksi kerrallaan
kukin erilainen
ainutlaatuinen
kattoon, ikkunaan –
Tartut käteeni,
väreet kipuavat suoniani
kuin aikataulujaan kiinni kurovat junat
Mihin orkesterit katoavat
konserttien jälkeen?
Lue koko teksti
Kun äiti päätti rakastaa
tätä poikaa
hän muotoili savesta
tämän kaksoisolennon.
Hän vaivasi siihen
auringon valon, sen hiuksiin.
– Loista, äiti sanoi, sillä nuoret
pojat liian nopeasti
lipuvat valosta pimeyteen.
Lopulta hän kuitenkin päätti
tutustuttaa pojan yöhön.…
Lue koko tekstireikä sydämessä
irrallaan kaikesta
lääketieteellisen
kirkkaasti
todennettu
tuuletus-
aukko
jota alati tilkitsen
Lue koko tekstipulujen huhuilu
asemalaiturilla
pullonsuiden yksinäinen huilu
radanvierus-
pensaikoissa
satojen raiteiden kohtaamat kauhut
hiertävinä ohimoissa
Lue koko teksti
