Sanojen lähteillä
Runot ovat kaikkea mahdollista mieterunoista (aforismeista) proosarunoon.
Hommage an Keski-Suomi
Vanhempieni talossa
on vieraat silmät.
Juoksen pois, lumen läpi,
silmiin tiivistyvät timantit.
Kostea asfalttipromenadi,
aallot miltei huuhtovat
jalkani mereen.
Vasemmalle on kohonnut
suuri monikulmainen punatiilirakennus,
sen kultakoristeisessa kyltissä lukee:
”Santa Chiaran kirkko”
mutta …
Lue koko tekstiRakkaus täyttää, viha tyhjentää
Rakkaus virvoittaa. viha mykistää
Rakkaus sovittaa. viha särkee
Rakkaus synnyttää, viha tappaa.
Rakkaus avartaa, viha tukahduttaa
Rakkaus nostaa, viha painaa
Rakkaus puolustaa, viha syyttää
Rakkaus kannattelee, viha vainoaa
Rakkaus vapauttaa, viha sitoo
Rakkaus luottaa, viha …
Lue koko tekstiPrologi
Tuuli ottaa männyn siemenen
hellästi
lennättää
niin ettei edes huomaa
siemen juurtuu
mihin tuuli sen asettaa
I
Minun juureni ovat kasvaneet tähän kirottuun maahan. Ne ovat porautuneet syvälle savipeltoon. Kivien välistäkin ne ovat paikkansa hakeneet. Paljon syvemmällä kuin …
Lue koko tekstikesän kaipuusta
syksyn hyiseen viimaan
minne katosit
pakkanen paukkui
piilosilla tammikuus
kissako naukui
ensiaskelin
tanssivat kuin arkaillen
lumiperhoset
Lue koko tekstiMiten ehdin ratsastaa sanoillani
lipsuvat, kynän kärki pistää ilmaa ilman terää.
Huominen valmiiksi lyhyt
tunnin nuolet väistelevät, nopeat.
Odotuksia, ojentuvia käsiä
suojelen omiani etten sulaisi sokkeloon.
Piilosilla oloa koko elämä
tie kadoksissa.
Aavistellen kulkeminen herkin korvin
hiljainen ääni …
Lue koko tekstiOlipa yksi mies semmoinen ei mikään niin kovin iso, poika se oli melkein ja poppamiehet olivat sen kironneet niin ettei se osannut koskaan levätä vaan se mies vaelsi pitkin katuja pitkin koivin, varsin pitkin ja ehti kiertää monet kylät niin …
Lue koko tekstiPäivät rimpuilevat
vaikka kaupunki on
vailla
vuoria, niiden välisiä notkelmia
kellareita on
rotkoja joihin saapuu
odottamatta
hissit
kipuavat kuiluja
kuin jatkuvasti lisääntyvät liskot
puiden runkoja
mieluummin
levittäisin siivet
rotkon
kuin hissikuilun yllä
laskeutuisin
päivien väliin…
Lue koko tekstiSuren kun joku ei pidä lupaustaan
kun talo taistelee romahtamistaan vastaan
kun isä taluttaa lastaan sadatellen
kun ase on ladattu kaukaisilla vuorilla
kun köyhä ei ole saanut ruokaansa
kun tulevaisuudelta on viety sen laulu.
Tulisipa kuu esiin
saisin muuta …
Lue koko tekstiValmista ripsesi lentämään,
mutta älä päästä miestäsi katolle.
Vartioi pesäpuuta
pelkäämättä kotkien laivuetta.
Anna sarastuksen koskettaa
pyöreää poskea,
ennen kuin tartut kynään,
jolla maailma kirjoittaa.
***
Virta jäissään
kylmien kivien purossa.
Lämmitänkö?
***
Keväällä antaudun vietäväksi.
Koski …
Lue koko tekstiNyt kun olen tarpeeksi vanha pitämään mansikkamehusta ei isoäitiä enää ole. Hänen päänsä hävisi näkyvistä kellarin luukkuun. Kun kurottauduin katsomaan näin eri suuntiin johtavia salaisia käytäviä. Huusin ”huhuu”, kellari vastasi ”huhuu”.Lue koko teksti
