Kahdenkymmenen vuoden aikana jotka Juhani Alakoski, tai John Cosci, joksi häntä kutsuttiin kaikissa paitsi virallisissa papereissa oli oppinut puhumaan ja kirjoittamaan englantia paremmin kuin lähes kukaan siirtokunnan rahamiehistä. Hän oli nyt avioliiton kautta ns. sisäpiirissä ja etenkin hänen kielitaidoton, vanheneva …
Lue koko teksti
”Minua kutsutaan intiaaniksi,
olen ylpeä siitä
olen kärsivällinen, suosittu ja leikkisä.
Haluan elää elämääni
tilanteen mukaan,
en voi sietää vääryyttä,
se tuottaa minulle tuskaa…”
”Indio me dice la gente
y para mí es un honor
soy además complaciente…
Herman käveli äidin kanssa torilta kotiin päin ja kantoi ostoksia. Tuuli mereltä ja hiukset oli lentää pois päästä. Sai ihan ponnistella eteenpäin. Miksi te muutitte sieltä Jekaterinburgista, missä me veljen kanssa synnyttiin ja sinäkin kävit siellä koulua? poika kysyi äidiltä. …
Lue koko teksti
Katkelma Lapin-aiheisesta romaanista jota parasta aikaa työstän
Sinä syksynä päivät olivat pitkiä ja kuulaita. Paikalliset puhuivat intiaanikesästä ja painuivat hillasoille ja tunturikoivikkoihin keräämään loput marjat talteen. Miehet istuivat suon silmäkkeiden reunoilla ja varoivat maastoutumasta virran hulpiolle. Se oli kevättulvien …
Lue koko teksti
Elämää aikasiirtymässä , luku 2
Aika ja paikka olivat nyt muuttuneet: punasilmälento Miamista Caliin oli vaihtanut minut paitsi maantieteellisesti myös ajallisesti toiseen maailmaan. Mikään ei ollut enää tuttua, turvallista, helposti käsiteltävää. Kahdeksan kuukautta aikaisemmin olin lentänyt Atlantin yli Suomesta; …
Lue koko teksti
Laskin paperipinon kädestäni ja vilkaisin taivaalle. Sade jatkui, mutta mitään pitkäaikaisempaa apua tästä kuurosta tuskin kannatti odottaa. Kasveille ja maaperälle lyhyt ropsahdus oli kuin kiusantekoa, sillä kuumuus haihdutti sadepisarat ennen kuin ne ehtivät koskettaa maata ja aurinko kuivatti hetkessä lopunkin …
Lue koko teksti
Dekkari Karikukko, viides luku
Miksikö?
Koska yksikään tuomioistuin tässä maassa ei olisi langettanut tarpeeksi kovaa rangaistusta.
Koska yksikään tuomio ei olisi ollut oikeudenmukainen sellaisesta rikoksesta.
Välinpitämättömyydestä.
Koska… niin… koska Markus oli minun poikani. Hän oli avioerosta asti asunut Mairen …
Lue koko tekstiPrologi
Pihlavesi. Suomi
2012
Martta katsoi tuolissa istuvaa naista. Naisessa oli jotain tuttua, mutta hän ei ollut varma pitäisikö hänen olla tuntevinaan tuo hieno rouva, jolla oli kultaa korvissa ja joka puhui teennäisellä äänellä. Mitä häneltä oikein odotettiin. Martan aivot …
Lue koko tekstiDekkarin ensimmäinen luku
Viitasella oli elinaikaa täsmälleen tunti.
Viitanen ei itse sitä tiennyt. Eikä sitä tiennyt kukaan muukaan, ei edes arvannut.
Tai yksi tiesi.
Viitanen oli keski-ikäinen, terveeltä näyttävä mies. Alkoholiongelma hänellä oli, mutta sen vakavuudesta olivat selvillä vain lähimmät …
Lue koko tekstiDekkari Karikukko, neljäs luku
He etenivät harjun lakea. Toisella puolen oli harvasti kasvavaa soistuvaa kuusikkoa, toisella tulvaniittyjä, matalaa jokirantakasvustoa. Sen seassa lymysi tie, ajourat syvään painuneina.
Joissakin kohdin he pysähtyivät katselemaan lokkien lentonäytöstä. Niitten täsmälliset lentokuviot, siipien voimakkaat iskut kuljettivat …
Lue koko teksti