Sanojen lähteillä
Olen Porissa ja Rytöhuhdassa asuva kirjailija. Koulutukseltani olen filosofian maisteri. Jokapäiväinen leipä on irronnut opetustyöstä lukiossa.
Kertomisen ilon löysin ennen kuin opin kirjoittamaan. Intohimo roihahti täyteen paloon, kun voitin kaikenlaisiin kirjasiin, antologioihin ja lehtiin kirjoittamistani tarinoista palkintoja ja kunniamainintoja.
Samat teemat ovat kiinnostaneet minua vuosikymmeniä. Keskiöön on noussut nainen: nainen ja vallankäyttö, naisstereotypiat, nainen historian saatossa ja nainen rakkaudessa. Ja jos naisesta kirjoittaa, kirjoittaa myös miehestä.
Laadultani olen sitkeä kaivelija. Minusta oli tulla arkeologi, mutta ympäristön rikokset ja maailman eriarvoisuus tekivät kieleni teräväksi ja mieleni rauhattomaksi paikallaan pysymiseen.
2000-luvulla turkulainen kustantaja Turbator on julkaissut kaksi romaaniani ja kolme novellikokoelmaani. Valmiina on kolmas, Lapin-aiheinen, romaani ja tekeillä kaksi seuraavaa. En ole vaivannut päätäni niiden jatkosijoituskohtalosta.
Romaanit:
Sotakorvaustyttö
Pasurin tyttäret
Novellit:
Näyttöihot
Miehenmetsä
Satakunta vanhaa heilaaViktor on koko viikon jossakin poissa, ja minulla unessa kertautuu sama kohtaus uusintana ja uusinnan uusintana. Nousen sängystä.
Raahaudun puoliksi kontaten raput keittiöön. Minua huimaa. Silmillä tähtään koko ajan ylärapun tasalta lähtevään jalkalistaan. Keittiössä en muista, mitä minun piti.
…
Lue koko tekstiMeidän kauttamme
Synnyin vuosi Guernican jälkeen ja vuotta ennen kuin Hitler porukkansa kanssa painui kannat kalisten Puolaan. Hitlerin terästekniikka ruhjoi puolalaiset ratsujoukot.
Minun syntymävuotenani Adolf ja Benito kuvauttivat itsensä Roomassa. Molemmat hymyilivät kuvaajalle.
Melkein samalla kellonlyömällä kolme uutta tyttölasta ilmoittautui …
Lue koko tekstiMeillä oli talleilla, keittiössä ja puutarhalla aina ihmisiä, jotka eivät kelvanneet muille. Niitä tuli ja meni. Meidän talo oli semmoinen puolimatkan krouvi, vanha kuninkaan pysähdyspaikkakin kuulemma ollut ja kunniallinen talo kaikin puolin. Ihmisiksi elettiin ja armeliaisuus oli haudanvakava etuoikeus.
Ettei …
Lue koko tekstiJokainen hänet on tavannut. Hän on ylhäinen tai alhainen. Hän on arvostetussa oppilaitoksessa kannuksensa hankkinut tai ”sydämeltään sivistynyt” elämän korkeakoulun läpikäynyt. Hän on kasvoiltaan kaunis ja rangoltaan sopusuhtainen. Tai sitten ei.
Hänet voi tavata marketin aulassa tai lenkkipolulla tai …
Lue koko tekstiSoutajana syyskalalla tympiintynyt äitini seisoi sodan aikainen nagaani kourassa ja sanoi isälle, että paras nyt oli valita. Se on loppu nyt tämä jatkuva kiukuttelu siitä, että souda ja huopaa, oikealle ensin ja hiukan enemmän vasemmalle sitten. ”Se on loppu nyt!” …
Lue koko tekstiJoskus aamuyöllä oveni kädensija rupesi liikkumaan. Se pitää narinaa, kun sitä vääntää auki oikein syvästä lukosta. Vedin peittoa pääni yli ja pidätin hengitystä, Mutta ei Elias mennyt pois. Hän rupesi hiljaa kynnellä morsettamaan oveen. Hänellä ”oli asiaa”, kuiskasi, ja minä …
Lue koko tekstiVanhat avioliitot ovat kuin museoidut talot. Sokkelin nurkkakivet ovat vinossa, sammalta alimman laudoituksen rakosissa. Rakennuksen pohjan ristimitta on aikoinaan tomerin kourin ja hellin mielin mitattu. Ilman alituisia kuntotarkastuksiakin talo on pysynyt pystyssä. Kivijalan tuuletusluukusta kulki aikoinaan kissa, nyt talon alla …
Lue koko tekstiMeillä Suomessa arvostetaan kirjailijuutta. Kirjailija-titteli koetaan kunnialliseksi, jopa ihmisarvoa korottavaksi. Kirjailijoita kuvataan, heistä tehdään henkilökuvia (mieluummin henkilökuva kuin kirjan arvio), heitä palkitaan (meillä lienee satakunta kirjallisuuspalkintoa); meillä on kirjastot ja apurahat.
Näin ei aina ole ollut. Kirjailija on aiemmin ollut …
Lue koko tekstiMies haluaa olla Uuno Turhapuro. Sörsselsson osaa pysyä kaukana hameväestä, mutta Uuno sotkeutuu naistensa vyönnyöreihin ja essunkulmaan. Hän tekee sen aina luonnonlahjakkaasti onnekkaiden tähtien alla. Uuno on numero Yksi vaimon, anopin ja satunnaisten sihteerikköjen mielestä.
Uuno on juuri sitä, mitä …
Lue koko tekstiAsetuin sängylle varovasti. Rupesin hengittämään pitkiä syviä vetoja. Samalla laskin koko ruumiini yli laineilevia aaltoja. Jos heti pääsisi lähtemään … Jos heti lähtisi, ehtisi. Ei kyllä ehtisi, kinasin mielessäni hengittämisen tahtiin. Ei millään ehdi. Perkeleen Ante. Hiukan helpotti. Kokeilin lujempaa: …
Lue koko teksti
