Sanojen lähteillä
Olen Porissa ja Rytöhuhdassa asuva kirjailija. Koulutukseltani olen filosofian maisteri. Jokapäiväinen leipä on irronnut opetustyöstä lukiossa.
Kertomisen ilon löysin ennen kuin opin kirjoittamaan. Intohimo roihahti täyteen paloon, kun voitin kaikenlaisiin kirjasiin, antologioihin ja lehtiin kirjoittamistani tarinoista palkintoja ja kunniamainintoja.
Samat teemat ovat kiinnostaneet minua vuosikymmeniä. Keskiöön on noussut nainen: nainen ja vallankäyttö, naisstereotypiat, nainen historian saatossa ja nainen rakkaudessa. Ja jos naisesta kirjoittaa, kirjoittaa myös miehestä.
Laadultani olen sitkeä kaivelija. Minusta oli tulla arkeologi, mutta ympäristön rikokset ja maailman eriarvoisuus tekivät kieleni teräväksi ja mieleni rauhattomaksi paikallaan pysymiseen.
2000-luvulla turkulainen kustantaja Turbator on julkaissut kaksi romaaniani ja kolme novellikokoelmaani. Valmiina on kolmas, Lapin-aiheinen, romaani ja tekeillä kaksi seuraavaa. En ole vaivannut päätäni niiden jatkosijoituskohtalosta.
Romaanit:
Sotakorvaustyttö
Pasurin tyttäret
Novellit:
Näyttöihot
Miehenmetsä
Satakunta vanhaa heilaa”Myydään remontoimaton rintamamiestalo.”
Selatessaan myytävien talojen esitteitä törmää yhä useammin myytävään tyyppitaloon, joka tunnetaan nimellä rintamamiestalo. Nyt on ruvettu puhumaan perinteisestä puutalosta.
Suurten unelmien perinnetalo on myytävänä!
Myynti-ilmoitusten äärellä minulle tulee surullinen olo. Rupean laskemaan, kuinka vanhoja rintamalla olleet nuorimmat …
Lue koko tekstiKäkikello näyttää 23.31:tä ja Amerikan Friiltä tulee kohta noloja tilanteita poliklinikalta tai Uuden mantereen kamalimpien naismurhaajien esittelyä.Hirsiseinää pitkin kuuluu kiipeävän isometsähiiri. Ulkona on plus 8.2 astetta.
Nojaan kylkeäni Pihtiputaan kyhmykiilleliuskekivistä ladottuun lämpimään uuninkönikkään. Ei ole elämä hassumpaa!
Jo aamu osoitti, …
Lue koko tekstiAvioliittotarina
Kivet rouskuivat paljaissa jalkapohjissa kuin hutera kevätjää. Lopun matkaa kuljin metsiä pitkin. Miten tienvarsilaisille olisi selittänyt, kun miehen nainen tulee metsästä ilman kenkiä. Eikä edes marja-aika; tai että olisi hätäpäissään miehen hukkaan mennyttä metsästyskoiraa ollut huutelemassa. Että niin …
Lue koko tekstiSe tapahtuu huomaamatta. Vähitellen. Jonain aamuna huomaat sen.
Kysyt hämmentyneenä itseltäsi , milloin tämä tapahtui.
Aamulla lykkäät suosiolla sanomalehden muiden luettavaksi. Sanot:”Jos jotain tärkeätä lehdessä on, kerro minulle.” ”Joo”, lehdensyrjään ensimmäisenä tarttunut lupailee puolihuolimattomasti. Ja hänkin lykkää lehteä keskemmälle pöytää.…
Lue koko teksti
Miehenmetsä – nimisen kokoelman novelli
Komea ilma, semmoinen, josta ei ole mitään sanomista. Joki on joki ja taivas korkealla.
Kari jämähtää sillan pieleen. Ongelle oli äsken menossa, mutta löytää Heinosen istumasta mopon nojalta.
”Saan kerralla sillan tukkoon”, Kari …
Lue koko tekstiKysyt, olenko onnellinen.
Ovatko toiveeni toteutuneet?
Olenko elänyt näköiseni elämän?
Mikä yllätti? Miltä nyt tuntuu?
Hyvänen aika! Minä aina luulin, että vanhana leppoisasti kiikun keinustoolissa Ainot jalassani ja kirjava maatiaiskatti helmuksissani himmeli hiljaa heilahdellen kattohirrestä. Puolikorvalla ja neljäsosa-aivoilla kuvittelin …
Lue koko teksti
– Arvaas mitä!
Pollari hätkähti Helmisen ääntä.
– Arvaas Pollari mitä!
Tuli pitkä hiljaisuus.
– Taidan arvata.
Miehet tuijottivat toisiaan ääneti. Aika kului.
– Se teki sen, Pollari sanoi vaisusti. Oli arvannut.
– Niin kuka teki? Helminen paukutteli kankeasti …
Lue koko teksti
Katkelma Lapin-aiheisesta romaanista jota parasta aikaa työstän
Sinä syksynä päivät olivat pitkiä ja kuulaita. Paikalliset puhuivat intiaanikesästä ja painuivat hillasoille ja tunturikoivikkoihin keräämään loput marjat talteen. Miehet istuivat suon silmäkkeiden reunoilla ja varoivat maastoutumasta virran hulpiolle. Se oli kevättulvien …
Lue koko tekstiDekkari Karikukko, viides luku
Miksikö?
Koska yksikään tuomioistuin tässä maassa ei olisi langettanut tarpeeksi kovaa rangaistusta.
Koska yksikään tuomio ei olisi ollut oikeudenmukainen sellaisesta rikoksesta.
Välinpitämättömyydestä.
Koska… niin… koska Markus oli minun poikani. Hän oli avioerosta asti asunut Mairen …
Lue koko tekstiViitasella oli elinaikaa täsmälleen tunti.
Viitanen ei itse sitä tiennyt. Eikä sitä tiennyt kukaan muukaan, ei edes arvannut.
Tai yksi tiesi.
Viitanen oli keski-ikäinen, terveeltä näyttävä mies. Alkoholiongelma hänellä oli, mutta sen vakavuudesta olivat selvillä vain lähimmät …
Lue koko teksti
