Kasvi oli seitsemän metriä korkea, tukevarunkoinen, sen kaarna hilseili. Ei mitään tietoa siitä, mistä se oli siihen ilmestynyt. Maassa makasi yksi sen siemenistä. Se oli pienen auton kokoinen ja painoi 2400 kg. Se oli niin painava, että tuuli ei voinut …
Lue koko teksti
Istuimme savuntuoksuisen mökin kahvipöydässä. Kiemurtelin äidin sylissä. Mies nimeltä Ahti nousi ylös ja kurottui ottamaan jotakin hyllystä.
– Minä annan sinulle tämän variksen, hän sanoi ja ojensi minulle puista lintua joka seisoi jalustalla.
– Kiitos, äiti sanoi, kun minä en …
Lue koko tekstiAukio voisi olla Venetsiasta, tuo kuuluisa Pyhän Markuksen tori kauniine koristeellisine pylväineen ja houkuttelevine kahviloineen, joiden suojaan turistit kesän kuumimpina päivinä pakenevat paahtavaa aurinkoa. Näin ei kuitenkaan ole. Tämä tori ei kylve auringonpaisteessa, vaan se on sateen kastelema, harmaa ja …
Lue koko tekstiVatanen istui kahvilassa ryystämässä hivenaineita mustasta kahvista neljällä palalla sokeria. Edellisyö lipsahti pienen nousuhumalan ja luovasti valittujen mielialalääkkeiden inspiroimana lain katvealueille, minkä tuloksena hänellä oli nyt muovikassissa röökikartonki ja hillopurkki, jossa oli lippakioskin myyjäringin tippirahat.Kytät olivat hekin olleet varpaisillaan, ja …
Lue koko tekstiTuolla Hrimnir pitää päiväunia, alapihalla, seisten, takapuoli tuuleen päin, toinen takajalka koholla. Hevoset osaavat nukkua seisten. Ne ovat pakenevia eläimiä, nukkuessaankin lähtövalmiita. Nyt Hrimnirin ja ikkunani väliin ilmestyy hahmo. Sillä on vaaleanharmaa takki ja huppu päässä. Se näyttää minua pienemmältä. …
Lue koko tekstiShakkihevonen oli tuhat kolmesataa metriä korkea. Se seisoi lahden rannalla ja katseli viistosti länteen. Kaste tiivistyi sen pinnalle aamuisin, iltaisin sen korvissa soi pilvien kohina. Lentokoneet joutuivat väistelemään sitä ennen ja jälkeen kentän. Sade pyyhki sen korvia, vesi valui noroina …
Lue koko teksti