Kristallinen kultamalja suhahti ohi näkökentän
Menetettävien joukossa ei ollut mitään
Â
Kaikki kirkkaus pelmahti
Koko kuva laajuteen
Syvyys imeytyi pyörteittä
Egoja ei kaiketi ollut
Suuria kimppujaÂ
Taas se pyörre
Erottuva ruohosipulin kukka
Ojentamaan nilkan siroksi
Joku kaatui, ei sen pahempaa
Hulmahdus sodissa sahatuista raajoista
Venäläiset upseerit juoksivat kunniastaan kuulien eteen
Kietouduin täkkeihin
Kuulin kuinka kissa ryhtyi eläimeksi
Siinä sitä sitten oltiin