Äkkiä äkkiä ennen kuin aurinko laskee
lapset aamyön eteisissä tanakasti puettuna
ei jäädä yöksi /isä huutaa/ porintie
muista tämä sanoo lapsi itselleen
mikä sana mutta muista tämä.
Muista tämä oli mieleesi piirretty
ei ole vaeltamista valtavan öisen olohuoneen läpi autojen valot leikkautuvat pimeyden seiniin kurkkukoneistosi ei toimiÂ
äännehdystäkään ei ole oltava
muistat tämän.Â
***
Järkyttyneisyys, on oltu järkytyksetettävissä
kuljin tuonne päin en päässyt mihinkään
täysin omanlaisesi energia jota ei ole kellään muulla, intensiivinen
ahdistuu, iäksikö, nervöösi, luoksesi tulee luovaa energistä arvaamattomuutta, iäti,
etsit kaipaat kurkku mykkänä et muista aina mitä muistututit.
Â
***
Ihmisessä noita hampaita varpaita joita huollettava kitoihin tungettava ruokaa korvia suljettava ja hiveltävä
ihmisten odotus ihmisten ylälakien tuolla puolen odotus
kaipuun selittämättömyys lapsi unohtuu yllättyy
muistatko miten et voi muistaa muuta kuin tapahtuman itsekäskyn muistaa
lapsiko käski.Â
***
Rohkeammin luo sanoja ajattele sanoja ajattele mitä näet
älä pelästy hukkaan huuto ei sinua syö
lapsi pelästyi lapsi on lapsi
lapsi varasti alakerran kaupasta salmiakkia sai huutia salmiakit rappukäytävän kolisevaan riskakuiluun silti huuto nöyryytys
paha lapsessa ei muissa lapsi on itsessään luonut oman pahan.
***
Salmiakkimyrkytys musta rengas navan ympärillä lapsi luulee kuolemaksi
sikotaudit tulirokot lapsi makaa kärsii elää pahenee
kesän varhaisaamut pujahtaa rantaan tuijottaa vettä kaloja ajatteleeko mitään
pitää muistaa hän muistuttaa
samoissa lapsuuden huoneissa.
***
Myöhemmin lapsuus kysyy ystävää
on maattu on tungettu kitoihin on nosteltu eletty sivuosaa oltu vastaamatta järkyttyneelle Â
karisman alku taidottomuuden tasku
lapsuudesta kyvyittä halki elämän samaa hahmotonta kysymystä
jos ei omaa lapsuutta jos ei omuuden lasta jolla ei julkista hahmoa.
aamuöisin ei pujahdella koska kukaan ei hengitä samoissa huoneissa
Â