syötin sinua
linnunlusikalla
jokaisena yönä
kuolema leikkasi lähellä
joka aamu he tarkistivat
kulkeeko henki
sitten lähdit
verho ei värähtänyt
ovi ei liikkunut
vuoteesi vierellä
toisistaan eksyneet Ainot
                          Seija Luomaranta
©Seija Luomaranta
Hieno tuo lintulusikka, muutenkin hieno runo. Tunnelma tulee hyvin kuvattua konkreettisten asioiden kautta.
Koskettava runo! Jäin miettimään, mitä kuolema leikkasi. Ihmisiäkö vai viljaa, elämän viljaa naapurustossa ehkä? Hengen lähtöä kuvataan usein sanomalla, että ovi tai ikkuna aukeni tai verho liikahti – tässä runossa kerrotaan päinvastaista. Se tuntuu odotuksenvastaiselta ja samalla realistiselta. Runokuva on kokonaisuudessaan kaunis ja puhutteleva. Pidän myös tohveleista maalauksessa. Ainoissa on jotain kotoista ja turvallista. Turvallinen lähtö. Jos jotakin jäin runossa kaipaamaan, niin yllätyksellisyyttä tai jotakin vierasta elementtiä, jotakin, minkä takia runoon pitäisi tarttua uudestaan, lukea moneen kertaan.