Tekijä: Antu Sorainen

Olen Antu, syntynyt 1963 Porissa, mutta asunut Helsingissä ja ulkomailla neljä vuosikymmentä. Olen FT,  sukupuolentutkimuksen dosentti ja vastuullinen tutkija Helsingin yliopistossa. Pitkän akateemisen uran luotuani olen lähtenyt kohti nuoruuden unelmaa, eli luovaa kirjoittamista. Olen opiskellut sitä ensin itse kautta elämäni lukemalla klassikoita Aino Kallaksesta Selma Lagerlöfiin ja Balzaciin sekä kirjoittelemalla niitä näitä itsekseni. Akateemisesti olen julkaissut paljon muun muassa queer-historiaan ja sukulaisuuteen liittyviä tekstejä, ja tämä työ jatkuu. Syksystä 2022 olen ryhtynyt luovan kirjoittamisen oppiin myös tavoitteellisesti kirjailija Heidi Airaksisen vetämässä sateenkaarevan elämänkertakirjoittamisen (Helsingin Työväenopisto) sekä Timo Montolan ja Riikka Takalan Luovan kirjoittamisen (Kriittinen Korkeakoulu) ryhmissä. Molemmissa suunnitellaan myös julkaisua, joista ensimmäinen ilmestyy kesäkuussa 2023. Haluni on kirjoittaa puolifiktiivinen kirja 1920 – 30 -lukujen protolesboista ja kansallistunteesta samaten kuin omaelämänkerrallisia puolifiktiivisiä tekstejä. Suunnitteilla on myös pienoisromaani, jossa sovellan spiraalimuistin käsitettä muistitietoon ja arkistoihin perustuvan sukutarinan taiteelliseen kertomiseen. Akateeemisen tutkimustyöni ohessa opettelen aikuisbalettia, improa ja nykytanssia (Tamara Rasmussenin opisto, Zodiak, Arbis). Yritän kolmiuloittestaa puolifiktiivisen luovan työn autofiktioprojektiani vähän valokuvatakin valokuvaaja Marjukka Irnin vetämässä queer-valokuvaamisen ryhmässä, ja syksystä 2023 alkaen Riikka Wesamaan öljymaalauskurssilla (Helsingin Taiteilijaseura).
Runot

Kissani Mau 

“Mitä Kissa sietää, mitä Kissa tietää?”, kyselin Maulta eräänä iltapäivänä.

Kissani Mau arvioi näin:

“Talvella pimeän pakkasilla söin vain ja köllöttelin vatsasi päällä, nyt olen sympaattinen riukuliini kun roikun paljaissa pajupuissa ja säntäilen pitkin pihaa. Saisinko enemmän ruokaa?”

“Kas tässä …

Lue koko teksti
Pöytälaatikko Runot

1984 (Amsterdam)

Siberië. Onze kraakhuis.

Vallattu talomme, queer-kommuuni josta sähköt oli katkaistu. Komea panoraamanäkymä parvekkeeltani Amsterdamin sataman ylle.

Mummun tekemät villasukat olivat taas nukkuessa jäätyneet, samoin saippualla pystyyn nostettu pörrötukkani. Tyynyliina nousi pään mukana. Vaikka hallussani oli kokonainen kerrostalon kerros, ylös kannatti …

Lue koko teksti
Runot

Missä minä kytee

Heleys  hersyy

Hetket ilman huolta 

Hetket kaikkien yhteydessä 

kukaan jakoi 

 

heti siinä

ihmeenä tahto jäädä yksin 

Yhteisyyden kuohussa 

 

Mistä hän pulpahtaa näkyville 

Merkityksiin 

Jonkun muistiin jollekin äänekkyyttä

kenties sinä, kenties

 

Liian lyhyet housunpuntit 

Ei tulevaisuutta 

 

Käsi kädessä on käveltävä 

Ei …

Lue koko teksti
Runot

Lähdin ujona ja liian itsevarmana

Käännähdin.

Ulkopuolisuuden tuntu teki oudon kiemuraisuuden. Yläpuolelle asettuminen ja täysi epävarmuus omista kyvyistä tuottivat tilanteen, jossa oli kiire saada esiin etydisiä aihioita. Näkemys jäätyi armeijan muurahaisten saappaankorkojen alle.

Peloissa. Todellisuudessa on joku puoli. 

Muurahainen, murhalainen, ideoiden tihutyöläinen. 

Kumpi on tarmokkaampi, …

3
Lue koko teksti
Runot

Kuolleet romanovit väreinä

Kun kaikki kuolleet romanovit makaavat sinkkiarkuissa lähekkäin 

Sydän mustaksi kaameasta energiasta  

Hirmuisia 

Jatkavat energiansa 

 

Heidän hirmuiset energiansa

 

Sydämessä kun astut ulos aurinkoon 

Käyskentelet muurin viertä Nevan rantaa, kydet 

Katsot miten kauniit pietarilaiset kylpevät auringossa 

 

Katsot miten kaunis …

Lue koko teksti
Social Share Buttons and Icons powered by Ultimatelysocial
error: Sisältö on kopiosuojattu