Hiljaisuus. Pölytön hylly. Suojassa kuin pienen linnun pesä. Otan keskimmäisen kirjan. Säröttömät sivut koskettavat vastaan. Ne sivelevät sormiani, nousevat esiin, syvemmin tarkasteltaviksi.
Kiehtovat otsikot kiskovat minua syvälle salaisuuksiin. Kirjan henkilöt kuiskivat omilla äänillään. Ne tahtovat vaihtaa kuulumisia. Minä en uskalla. Jos syvän metsän haltija vie minut pimeään, miten pääsen pois? Leivänmurujen avulla? Vai tuulen kantamana? Vai lukeeko joku minut takaisin omaan arkimaailmaani? Niin kauan, kun en tiedä, en uskalla.
Suljen kirjan. Palaan sieluineni takaisin hyllyn ääreen, puhtaaseen, pölyttömään. Satumaailma pitää otteessaan. Se kutsuu kokemuksiin. Ne löydän koulun jälkeen aina samasta paikasta, samalta hyllyltä. Ovesta oikealle, keskimmäinen kirja toisella hyllyllä.
