– Minulla on huonoja uutisia, Monika kertoi, kun he olivat päässeet Saksan moottoritielle. – Itä-Euroopan kierros pitää peruuttaa, sillä Robert lähetti viestin, että rahat ovat lopussa. Hän aikoo lopettaa firman ja meidän pitää palata saman tien takaisin.
Kaikki olivat apeita, sillä ilmoitus tuli yllätyksenä. Monika soitti laivayhtiöön ja varasi paluuliput.
– Minulla olisi ollut vielä monta ideaa, pääsin vasta vauhtiin, Reino harmitteli.
– Emme voi mitään, pomo on puhunut, Monika sanoi, mutta kaikki huomasivat, että häntä harmitti.
Merellä tuuli yltyi myrskylukemiin. Quu voi huonosti eikä uskaltanut mennä illalliselle. Hän vaipui uneen, mutta heräsi pahoinvointiin. Yö tuntui loputtomalta. Hän oli aamulla kalpea, mutta tuli urhoollisesti aamiaiselle. Vain Reino piti seuraa.
– Monika ja Ken istuivat illalla kanssani baarissa, mutta he lähtivät varhain. En ole nähnyt Seppoa, Reino kertoi.
– Pahin myrsky aikoihin, luin uutisista, Quu kertoi ja tyytyi nakertamaan paahtoleipää.  – Tarjolla on kaikkea hyvää, mutta en uskalla maistaa mitään.
– Yritetään sinnitellä. Olemme pian satamassa, Reino rauhoitteli.
– Toivottavasti joku on ajokuntoinen, en olisi halunnut, että matka päättyy näin surkeasti, Quu voihki.
Jäähyväiset olivat vaisut. Quu jäi autosta kotiovellaan ja mietti, jaksaisiko käydä kaupassa. Hän oli sopinut Monikan kanssa, että he tapaisivat seuraavana päivänä Pasilassa. Tämä oli vain nyökännyt ja luvannut tulla, vaikka olo oli hutera.
TV-KESKUS, PASILA
Jaska otti heidät vastaan työhuoneessaan.
– Pallontallaajat, palasitte etuajassa, näytätte aika voipuneilta, hän kommentoi, kun naiset istuutuivat vastapäisille tuoleille.
– Pahin myrsky aikoihin, se vei mehut, Quu kertoi.
– Olen varannut katseluhuoneen. Ymmärsinkö oikein, että teillä on valmista materiaalia? Jaska kysyi.
– Suurin osa on. Vain viimeisten päivien otokset ovat editoimatta, Monika kertoi.
– Hienoa, kiirettä ei ole, sillä sarja alkaa pyöriä vasta joulutauon jälkeen, mutta Robert odottaa rahojaan. Lupasin loppuerän, kun koko sarja on valmis. Siirrytään katsomaan, Jaska ehdotti.
– Oho, vanha ystävämmekin Meriitta on päässyt esiintymään, mutta sinua Quu ei näissä kuvissa näy, hän virnisti, kun kamera siirtyi Fuengirolaan.
– Olin silloin huonovointinen, Quu selitti nopeasti.
Jaska loi häneen paljon puhuvan hymyn ja sanoi, ettei ihmettele. Monika ei ymmärtänyt, mistä oli kysymys.
Kun sarja oli katsottu, Jaska taputti käsiä. –  Olette tehneet hemmetin hyvää työtä. Reinon mukaan tulo pelasti Robertin lähdön ja sarja sai uutta ilmettä. En ihan ymmärtänyt, mitä Robille tapahtui.
– Ikävä tapaturma. Onneksi ei käynyt pahemmin, Quu sanoi tarkemmin selittämättä.
– Olet joululoman ansainnut. Kevätkausi on tämän sarjan myötä turvattu, mutta voit pikkuhiljaa ruveta suunnittelemaan jatkoa. Monika, odotan, että editoit Kenin kanssa viimeisetkin osat. On ollut ilo työskennellä kanssanne, Jaska päätti palaverin.
– Käydään kahvilla, Quu sanoi Monikalle.
– Voisin ottaa vichyä, vatsassa kiertää vieläkin, Monika vastasi. Quun mielestä hän näytti kovin kalpealta.
– Selvä, miten jatko? Robertin varaan ei voi enää laskea, Quu kysyi.
– Olet onnekas, kun sinulla on vakituinen työsuhde. En todellakaan tiedä, Monika sanoi vaisusti.
– Pidetään yhteyttä. Puhun puolestasi, jos television puolella tarvitaan pätevää taustatoimittajaa, Quu lupasi.
MERIITAN PÄIVÄKIRJA
Syksy on ollut ylä- ja alamäkeä. Harmitti, kun keittokirjani sai nuivan vastaanoton. Suomalaiset eivät ymmärrä hyvän päälle. Markkinoin kirjaa Espanjassakin, mutta vain muutama meni kaupaksi. Projekti tuotti tappiota, mutta minkä teet. Olen tyytyväinen, että yritin.
Sain kuitenkin julkisuutta, kun vanha tuttavani Robert ja sirkeäsilmäinen toimittajatyttö kävivät seuraamassa työnäytöstä Fuengirolassa. Kuvittelin näkeväni vilaukselta Quunkin, mutta se taisi olla harhaa. En todellakaan halua tavata häntä. Tyttö on menestynyt hävyttömän hyvin ja on jatkuvasti esillä televisiossa. En haluaisi katsella kulttuurimakasiinia, mutta katson kuitenkin.
Sain uuden työtarjouksen. Espanjassa tapaamani Monika on perustanut oman tuotantoyhtiön ja tarjonnut televisioon makumatkasarjaa, jossa on tarkoitus kiertää Itä-Euroopassa.  Kuulin, että Jaska ei hyväksynyt sitä, sillä hänen mielestään keväällä esitettävät jaksot riittävät.
Tyttö oli kääntynyt Mainos-TV:n puoleen ja siellä näytettiin vihreää valoa. Tuttu tuottaja suositteli minua. Monika soitti ja kysyi, sopiiko minulle keväällä kolmen viikon kiertue. Kysyin piruuttani, miksi Quu ei lähde. Monika tunnusti kysyneensä, mutta Quu pysyy TV1:n leivissä. Monika paljasti, että minä sovin paremmin, sillä voin hoitaa sekä haastattelut että kokkauksen. Rahaa säästyy, kun selviämme pienellä porukalla.
Esitin vaikeasti saavutettavaa ja tarvitsen miettimisaikaa, vaikka mieli olisi tehnyt kirkua, totta kai lähden! Kuljemme pakettiautolla ja matkaan lähtee minun ja Monikan lisäksi vain kuvaaja Ken, ymmärsin, että hän on Monikan poikaystävä, sekä järjestäjä Seppo. Olen ruvennut tutkimaan netistä, mitä siellä päin maailmaa syödään. Suunnittelen pitäväni tason korkealla.
VILLA MAMA
Quu istahti voipuneen näköisenä Maman keittiönpöydän ääreen. Hän oli poikennut matkalla Café Laurellille ja ostanut laatikollisen macaronleivoksia. Mama kaatoi mukeihin höyryävää teetä. Pörrö kiehnäsi jaloissa makupalojen toivossa.
– Mukava, kun ehdit kiireiltäsi käymään. Olen seurannut televisiosta makumatkaasi. Se on todella kiinnostava. Millainen tyyppi tämä Robert oli ja mihin hän katosi kesken sarjan? Mama kyseli.
– No, hänellä oli paineita. Joi liikaa ja joutui vaikeuksiin, Quu kertoi.
– Sitä arvelinkin. Huomasin, että hänen mielentilansa vaihtelivat. En yleensä lue juorulehtiä, mutta silmiin sattui otsikko, jossa tämä Robert kertoi elämänmuutoksesta. Sen mukaan hän on lopettanut firmansa ja avioerokin on vireillä.
– Ehkä irtiotto on parasta, mitä hänelle voi tapahtua. Emme ole tavanneet matkan jälkeen, Quu sanoi.
– Et tainnut tulla vain rupattelemaan. Kerro, mikä mieltäsi painaa. Näytät väsyneeltä.
– Voi Mama, näet lävitseni. Kuvausmatka oli ihana ja raskas, se oli täyttä elämää. Minulla on nyt tylsää, sillä pitäisi keksiä uutta, eikä mielessä ole mitään. Petyin, kun Jaska ei halunnut jatkaa makumatkaa. Olen kuitenkin iloinen Monikan puolesta, joka uskalsi ryhtyä yrittäjäksi ja jatkaa Kenin ja Sepon kanssa kuvauksia. Hän kysyi minua mukaan, mutta se ei onnistunut, sillä maikkari tilasi uuden sarjan. En vielä tiedä, kuka lähtee juontajaksi.
– Mitä Jaska odottaa sinun tekevän?
– Kulttuurimakasiini kaipaa taas uutta ilmettä, Quu selitti.
– Olit hyvä dokumenttitoimituksen arvokeskusteluissa. Tavallisten ihmisen tarinat kiinnostavat aina. Voisit haastatella nyt kulttuuriväkeä. Taiteilijoita, kirjailijoita ja muusikkoja. Eihän se ole mitään uutta, mutta mitä, jos saisit heidät puhumaan muustakin, kuin omasta alasta. Mistä he saavat inspiraation ja mitä he harrastavat vapaa-ajalla. Entä heidän lempiruokansa ja osaavatko he kokata.
– Mama, ehdotus on yksinkertaisesti nerokas. Tarkoitat, että etsin tuttuihin teemoihin uuden näkökulman.
– Juurikin niin. Voisit viljellä myös huumoria, sillä kulttuuria pidetään usein vaikeana. Yritä saada haastateltavat rentoutumaan. Harrastakaa yhdessä jotain ja voit jututtaa heitä siinä sivussa. Kirjailija voi harjata hevosia ja runoilija hiihtää keväthangilla.
Quu tunsi virkistyvänsä. Hän uskoi, että Jaska innostuisi ajatuksesta. Piti vain löytää kiinnostavia tarinoita.
– Täällä Hämeenlinnassa on paljon harrastustoimintaa. Kirjoittajapiirejä, käden taitajia ja elokuvafriikkejä. Ota yhteyttä vetäjiin. Takaan, että he osaavat vinkata, Mama ehdotti.
– Voi Mama, olet aarre. Suostutko katsomaan minulle matkaevääksi onnenkortin?
– Tottahan toki, odotinkin jo, että kysyt.
Quu oli tyytyväinen saatuaan Sauvojen seitsikon Rohkeus. Hän arveli sen antavan uskoa kehitellä jotain omaperistä.  Quu halasi Mamaa ja lähti reippain askelein Tähden luo.
CAFÉ TÄHDENLENTO
– Kahvila näyttää pyörivän taas täydellä teholla, Quu tervehti astuessaan sisään.
– Asiakkaita riittää. Moni on kertonut kaivanneensa Reinon voisarvia, kun meillä oli syystauko, Tähti hymyili.
– Missä muu perhe on?
– Reino on keittiössä niin kuin aina ja tytöt päiväkodissa. Ellinoora lähti kävelylle. Hän asuu vielä meillä, mutta pääsee pian muuttamaan omaan asuntoon. Olen onnellinen, ettei meidän tarvitse lähteä täältä. Voin istua hetkeksi kanssasi kahville. Saat kertoa kuulumisia, Tähti ehdotti.
– Kuulin, että saimme arvovieraan, Reino tuli paikalle ja toi molemmille kupilliset kahvia ja juustotäytteiset croissantit.
– Mainiota, jaksan näillä eväillä iltaan asti, Quu hymyili.
– Aikamoinen kokemus se makumatka. Olen vieläkin pyörryksissä, Reino virnisti.
– Niin minäkin, paitsi että olisin lähtenyt mielelläni uudelleen, Quu vastasi.
– Kuulin, että Monika ja Ken suuntaavat Georgiaan. Et taida tietääkään, kenet he saavat matkaseuraksi?
– En todellakaan, kerro heti.
– He tulevat yllättymään, sillä Meriitta on lupautunut juontajaksi.
– Eikä, Quu huudahti tahtomattaan.
– Kyllä vain. Juttelin Monikan kanssa puhelimessa ja hänestä oli hyvä ajatus, että yksi esiintyjä hoitaa haastattelut ja pystyy myös kokkaamaan.
– Heille taitaa tulla ikimuistoinen matka, Quu virnisti ja haukkasi loput voisarvesta.
MONIKAN VIESTI QUULLE
Tervehdys Tbilisistä. Olen aivan loppu. Olisit voinut varoittaa Meriitasta, sillä matka on ollut painajainen. Hän on oikutellut ja vaatinut, että asumme parhaissa hotelleissa ja hankimme ylellisiä raaka-aineita. Olen ylittänyt budjetin jo moneen kertaan, sillä en jaksa riidellä hänen kanssaan. Meriitta hymyilee leveästi kameralle, mutta kiusaa meitä oikuillaan. Milloin häntä ei huvita herätä aamuvarhaisella tai osallistua illan palavereihin.
Voi miten kaipaankaan sinua. Harkitsen vakavasti alan vaihtoa. Anteeksi tämä purkaus, mutta tuntuu, etten jaksa. Meriitta keimailee miehille, mutta minä olen hänelle ilmaa. Parempi sekin, kuin moitteet. Helpotti, kun sain kertoa, sillä olen ymmärtänyt, että tekin olette ottaneet yhteen, epätoivoinen Monika
QUUN VASTAUS
Voi Monika, ymmärrän täysin tunteesi. Se nainen on paha. Hän ajattelee vain omaa etuaan eikä välitä muiden tunteista. Ehdotan, että pidät tiukan puhuttelun ja annat vaihtoehdoiksi alkuperäisen suunnitelman noudattamisen tai lähtöpassit. Kova kovaa vastaan on ainoa keino, joka puree.
Jos hän oikeasti päättää pakata matkalaukun, voin auttaa löytämään uuden kokin. Minä en voi tulla eikä Reinokaan, mutta kokkikisasta tuttu Tapsa on työtä vailla. Hän on taitava ja mukava. Ota yhteyttä ja koeta kestää, Quu
