Jos olette tavanneet sellaisen, tiedätte, mistä puhun. Intohimoinen mies on sellainen sitkeä sissi, että hän muistaa, miten jo vuonna 42 Syvärillä haavoituttuaan jaksoi omin jaloin marssia sidontapaikalle ja sen jälkeen ryntäsi takaisin sinne, mistä oli juuri tullut.
Ellei mies itse ehtinyt Syvärille, isovaarin teitä mies kumminkin marssii 2000-luvullakin. Hän juoksee maratoneja, ajaa jollain radalla ympyrää itseänsä ja ajopeliänsä kolhien. Vapaalla hän kaahaa sorakuoppaa tuntikausia tai muovaa moottorisahalla kavereikseen karhupatsaita ja Venus-vartaloisia pihapiirin vartijoita.
Intohimoinen mies juo muut pöydän alle, vaikka juomana olisi pelkkää vettä. Lopuksi hän kuukahtaa juomisesta polikuntoon. Veren sijasta potilaaksi joutuvassa kuohuu intohimon koski. Viimeiseen tippaan – niin kuin veteraanit Kollaalla! Lääkäri ei tykkää kuunnella turhanaikaisia mutu- ja matupuheita. Eikä sisar hento valkoinenkaan. Muutakin hommaa olisi. Ne hoitajatkaan mitään sisaria enää ole, eivät hentoja eivätkä valkoisia, mies puolustautuu itselleen.
Tykkäämisistä välittämättä Intohimoinen mies kaivaa taskustaan kilon chilipussin, pistelee sisällön suuhunsa, irvistää, ei näe enää mitään, tuntee taas voittaneensa itsensä. Kierrolla lekuri sanoo sille, että parempiakin harrastuksia on tarjolla, mutta kumpikaan ei keksi yhtään sellaista, joka olisi samaan aikaa vaaratonta ja hauskaa. Lekuri pyytää Intohimoiselta mieheltä palan chiliä terästääkseen oman päivänsä pitkäpiimäisyyttä.
Toisensa löytäneet miehet ryhtyvät verkostoitumaan siinä steriilin koleassa intohimottomassa ympäristössä. Lääkäri ja Intohimoinen mies istuvat saman sängyn laidalla rinnakkain ja puhuvat shakkitermejä tai autokieltä käyttäen maailman asiat kuntoon. Siinä mitään Suomi Areenoita tai Ylen Mottia tarvita!
He ovat valmiita eroamaan toisistaan vasta, kun Intohimoinen mies lupaa Facebookissa kutsua koolle samoin ajattelevat miehet. Flashmobbia pannaan pystyyn teemalla Anna Miehelle Tilaa. Torilla tavataan!
Tai lähdetään kimpassa motittamaan Mannerheimintietä eikä anneta kukkahattupoliisien kantaa Kunnon Miestä Mustaan Maijaan. Omin saappain askelletaan omat polut. Tosi on niin!
Intohimoinen mies on valmis antamaan kaikkensa toteuttaessaan elämänsä unelmaa. Ja se unelma saattaa olla vuoden 1982 Aku Ankan täydellinen vuosikirjanippu. Tai kyyhkynharmaa kuplavolkkari, jossa on vääntösauvajousitus, ei siis Mac Pherson – joustintukijousitus. Tai Intohimoisen miehen unelma on joka ikisen lontoolaisen pubin oluiden maistelu viikon loman aikana. Ja ihan aidosta kolpakosta. Tai junan alle litistyneiden kiskonaulojen täydellinen sarja takan reunustalla.
Tai … no, ihan mitä tahansa.
Minä tykkään Intohimoisesta miehestä. Hänen älykkyytensä on liikuttavan syvällistä, kun hän interseksuaalisen feministinaisensa – tai olkoon tänä vuonna mikä tahansa – edessä yrittää perustella intohimoisen harrastuksensa oikeutusta. Vaikka kukaan ei perustelua edes pyydä – kaikkein viimeksi Intohimoisen miehen nainen.
