QUU
Edistymme hienosti. Illallinen Alfonson ravintolassa oli erinomainen. Omistaja oli hurmaava ruskeasilmäinen herrasmies. Hän on Manuelin serkku, muutaman vuoden vanhempi ja puhuu erinomaista suomea. Tapasimme myös kaksi kaunotarta, Carmenin ja Anan. Valitsimme kisaan Carmenin, joka opiskelee ravintolakoulussa Malagassa. Hän kertoi saavansa vapaata, sillä heillä on meneillään harjoittelujakso.
Maistelimme alkuruokana valkoviinissä höyrytettyjä simpukoita tuoreen maalaisleivän ja aiolin kera. Pääruokana oli lammasta ja rosmariiniperunoita sekä paahdettuja tomaatinpuolikkaita. Punaviini oli täyteläistä ja pehmeää. Pannacotta oli täydellinen päätös espresson ja kullankeltaisen sherryn kera.
Sovimme, että kisa alkaa viikonloppuna. Manuel hankkii työtasot ja keittolevyt. Paikallinen SuperMercado lupasi palkinnoksi lahjakortit, sillä edellytyksellä, että hankimme raaka-aineet heiltä. Kaikki on siis hyvällä mallilla, mutta yksi suomalainen kilpailija puuttuu vielä.
VILLA ELLI
– Quu, olet ollut kiireinen. Et ehtinyt edes hyvästellä Tähteä. Hän lähti eilen, Ellinoora moitti.
– Voi ei, unohdin täysin. Meillä oli suunnittelupalaveri työryhmän kanssa ja se venyi tosi myöhään, Quu selitti nolona.
– Huomaan, että keskityt täysillä työhösi, mutta Tähti odotti edes puhelinsoittoa.
– Olen pahoillani, soitan heti.
Quu vetäytyi puhumaan parvekkeelle. Hän oli huojentuneen näköinen palatessaan.
– Sain anteeksi. Tähti on päässyt onnellisesti kotiin. Tytöt olivat piirtäneet tervetulokortit ja ihastuivat tuliaisiin. Tähti osti molemmille flamencomekot ja runsaasti makeisia. Reino sai oliivikuvioisen esiliinan, Quu kertoi.
– Hyvä, kerro nyt puolestasi, miten kilpailuhanke edistyy.
– Muuten hyvin, mutta minun pitäisi taikoa jostain vielä yksi suomalainen kilpailija. En haluaisi valita ketään Suomi-Centerin harrastelijoista, sillä he eivät pärjää ohjaajille.
– Olen vähän pohtinut, kun kuulin pulmasta, kelpaisinko minä? Ellinoora yllätti kysymällä.
Quu hämmästyi, mutta Mama vain myhäili. – Juteltiin aamulla ja kannustin Elliä osallistumaan, jos se sinulle ja Monikalle sopii.
– Olen seurannut kokkausta lähietäisyydeltä koko Espanjassa oloni ajan. Patrik oli loistava ruuanlaittaja, samoin Sofia. Sain auttaa keittiössä kiireaikoina ja olen leiponut pikkutyttöjen kanssa kaikenlaista, Ellinoora kertoi.
Quu nousi halaamaan siskoaan ja lupasi soittaa saman tien Monikalle ja Olli-Tapiolle.
– He suorastaan hihkuivat, sinut on juuri valittu mukaan kisaan, hän hymyili.
– Taitaa olla taas kuohuviinin paikka, Ellinoora sanoi ja haki jääkaapista kylmän pullon.
TAVERNA
Quun työryhmä istui puutarhapöydän ääressä aurinkovarjon alla. Päivä oli helteinen ja meri peilityyni. Manuel toi heille kannullisen tummanpunaista sangriaa, jossa oli paljon jääpaloja ja appelsiinin viipaleita.
– Kyllä tämä Suomen syksyn voittaa. Kuulin, että siellä on satanut jo ensilumi, vaikka ollaan vasta lokakuussa. Ulkokuvaukset eivät olisi onnistuneet, Monika kertoi.
– Kesäkeittiö alkaa olla valmis. Työtasot vaikuttavat tukevilta ja olen testannut keittolevyt ja vesipisteen, Olli-Tapio kertoi.
– Manuel lupasi, että kilpailijat saavat käyttää grillin lisäksi myös tavernan pizzauunia. Ehdotan, että alkukilpailussa osanottajat kokkaavat kaksi kerrallaan pizzaa, pastaa ja tietenkin paellaa, Monika mietti.
– Meillä on siis kolmen päivän kisan jälkeen kolme parasta. Neljäntenä päivänä yksi heistä putoaa ja loppukilpailu huipentuu viidentenä päivänä, Quu laski.
– Viisi lähetystä on sopiva määrä. Voimme jatkaa Suomessa, jos sarja miellyttää tilaajia, Monika mietti.
– Sen näemme aikanaan. Teemme parhaamme, muuta emme voi, Tapsa kuittasi.
– Sääennuste lupaa edelleen poutaa. Sateen sattuessa voimme siirtää työtasot katetulle terassille, mutta en usko, että se on tarpeen, Quu sanoi ja tähyili pilvettömälle taivaalle.
OLLI-TAPIO
Voiko mies enempää toivoa, kuin makuaisteja hyväilevää loistavaa ruokaa ja juomaa sekä innostavan työtehtävän Välimeren auringon alla. Bonuksena vielä rakas vierellä. Jokke on kierrellyt päivisin katselemassa nähtävyyksiä, sillä hän ei halua häiritä suunnittelutyötä. Olemme karanneet iltaisin kahdestaan aperitiiveille ja sen jälkeen pieniin rantaravintoihin maistelemaan tuoreita mereneläviä.
Jokke ilmoitti lähtevänsä kisapäivien ajaksi muutaman päivän bussiretkelle, joka suuntautuu Sevillaan, Granadaan ja Córdobaan. Olen hieman kateellinen, mutta suon sen hänelle.
Quu ja Monika ovat ottaneet tilanteen haltuun. Ken ei juurikaan osallistu, mutta hän kiertelee pehmeässä aamu- ja iltavalossa ottamassa tunnelmakuvia rannalta ja rehevistä istutuksista. Monika haluaa, että ohjelmissa esitellään kokkauksen lisäksi kuvankaunista luontoa.
ENSIMMÄINEN KILPAILUPÄIVÄ
Osanottajat siemailivat Sofian tarjoamat lasilliset cavaa odottaessaan tehtävän antoa. Quu hymyili rauhoittavasti ja kertoi, että Kenin kamerasta ei tarvitse välittää, vaan kilpailijat saavat keskittyä kokkaukseen. Hän oli pukeutunut leveähelmaiseen kesämekkoon ja koonnut tummat hiukset pukevalle sykerölle. Olli-Tapiolla oli kiinanruusukuvioinen kauluspaita ja polvipituiset shortsit.
Quu otti esiin kangaskassin ja kehotti kilpailijoita vetämään sokkona esiliinat.
Manuel sai punaisen ja parikseen Sylvin. Alfonson esiliina oli keltainen samoin kuin Ellinooran. Toivo ja Carmen esiintyivät sinisissä.
– Vielä toinen arvonta, tässä on kolme tikkua ja jokaisessa on numero. Se kertoo kilpailujärjestyksen, Tapsa kertoi ja antoi naisten vetää tikut.
– Ykköset aloittavat, siis Toivo ja Carmen. Te muut voitte ottaa toisen lasillisen cavaa ja istuutua katsomoon, Quu hymyili ja osoitti työtason viereen aseteltuja korituoleja.
Toivo ja Carmen pukeutuivat sinisiin esiliinoihin ja vilkuilivat toisiaan vaivihkaa.
– Aloitamme kotoisasti pastalla. Toivottavasti taikinan teko on tuttua, sillä ette saa reseptiä. Työtasoilla on tarvittavat raaka-aineet ja pastakone. Ruokavarasto, vesipiste ja jääkaappi ovat käytössä. Teillä on aikaa tunti, joka alkaa nyt! Quu kuulutti.
– Olen tehnyt pastaa usein, tarjoamme sitä jatkuvasti koekeittiössä, Carmen hymyili.
– Millaisen kastikkeen ajattelit tehdä? Aikaa on vain tunti ja maku ratkaisee, Olli-Tapio kysyi.
– Näin ruokavarastossa sinisimpukoita. Ne kypsyvät nopeasti. Teen tuoreista tomaateista, salottisipulista, valkosipulista, inkivääristä ja chilistä maukkaan kastikkeen. Käytän paljon yrttejä. Timjami ja korianteri ovat suosikkejani, Carmen kertoi ja vaivasi tarmokkaasti taikinaa.
– Toivo, onko pastan teko sinulle tuttua? Quu kysyi.
– Kyllä vain, suosin tuorepastaa, jota on todella helppo tehdä itse. Pitää vain olla niin paljon aikaa, että se ehtii kuivahtaa ennen keittämistä, Toivo kertoi.
– Hyvä, entä kastike?
– Taidan tehdä ravioleja, pidän niistä kovasti. Täyte tarvitsee vahvaa makua. Huomasin, että varastossa on tryffeleitä. Käytän niitä lampaan jauhelihan mausteena. Lisäksi smetanaa, yrttejä ja savupaprikaa. Teen myös maukkaan liemen, Toivo lupasi.
– Kilpailijat, puolet ajasta on kulunut. Ehditte vielä saada runsaasti makua annoksiin, Quu kuulutti.
Carmen vilkaisi Toivon työpistettä. Hän huomasi, miten taitavasti mies kiepautti raviolit pieniksi nyyteiksi.
– Taisin saada vahvan kilpailijan, hän sanoi Tapsalle, joka oli tullut seuraamaan simpukkapastan edistymistä.
– Tein fettuccinejä, ne imevät simpukkalientä itseensä ja maistuvat herkullisilta, Carmen kertoi selvästi ylpeänä.
– Onnea matkaan, ehditte molemmat mainiosti. Valitkaa huolella tarjoiluastiat, jotta saamme näyttäviä kuvia, Quu toivoi, kun aikaa oli enää kymmenen minuuttia jäljellä.
– Saat Tapsa vaikean tehtävän, molempien annokset näyttävät olevan ravintolatasoa, Quu arvioi.
– Maku ratkaisee, odotan innolla.
– Kilpailijat, aika on loppu, tuokaa annokset tarjolle, Quu taputti käsiä ja pyysi Carmenia aloittamaan.
Ken otti lähikuvan näyttävästä vadista, jonka päällä oli runsaasti tuoretta korianteria ja komeita simpukoita kuorineen.
– Ulkonäöstä kymmenen pistettä. Tule Quu kanssani testaamaan, Olli-Tapio kehotti.
Quu istuutui Tapsan viereen ja maistoi varovasti, sillä liemi oli kuumaa.
– Hieno keltainen vivahde, taidan tunnistaa sahramin, Tapsa kehui.
– Pelkäsin, että sitä tuli liikaa, Carmen henkäisi.
– Maku on todellakin voimakas, mutta sopii mielestäni hyvin simpukoihin. Korianteri jakaa mielipiteitä. Pidän siitä, mitä mieltä Quu olet?
– Mielestäni se peittää muiden yrttien maun. Olen kahden vaiheilla, Quu sanoi.
– Makuasioista ei pidä kiistellä, minun mielestäni olet onnistunut hienosti. Maistamme seuraavaksi Toivon ravioleja.
– Nämä ovat herkullisia, mutta olisin toivonut liemeen enemmän makua. Jos kokkausaikaa olisi ollut enemmän, se olisi ollut eduksi, Tapsa arvioi.
– Raviolit ovat tosi kauniita, mutta olen samaa mieltä. Tunnistan tryffelin, mutta liemi olisi kaivannut vähintäänkin lisää suolaa, Quu sanoi.
– Kiitos kilpailijat. Nyt on teidän vuoronne ottaa lisää kuohuviiniä. Teitte hienoa työtä.
Ken sammutti kameran siksi aikaa, kun Olli-Tapio, Quu ja Monika pohtivat, kumpi voittaa. Monika kiteytti lopulta päätöksen maistettuaan annoksia.
– Simpukoissa on ehkä vähän liikaakin makuja, mutta pidin siitä. Raviolit olivat herkullisia, mutta liemi oli pettymys.
Quu kutsui kilpailijat tuomarin pöydän eteen ja julisti Carmenin voittajaksi. Tyttö hymyili leveästi ja kertoi, että hänen opettajansa odottaa jännittyneenä, miten hän sijoittuu.
– Tämä oli vasta alkua. Saat jatkossa vahvoja vastustajia, Quu palautti hänet todellisuuteen.
– Tämä on jo pieni voitto. Toivon raviolit olivat upeita, Carmen kehui.
– Kiitos Toivo, jatka samaan tapaan. Ehkä opastat muita suomalaisia valmistamaan yhtä hienoja, Tapsa kiitteli.
– Kilpailijat, huomenna kakkoset punaisissa esiliinoissa eli Sylvi ja Manuel ovat vuorossa. Saatte tietää tehtävän vasta silloin, Quu kertoi kuvauspäivän päätteeksi.
KAISLA
Moi, sinä onnellinen sinisen taivaan alla. Minä en ole onnellinen, päinvastoin. Meriitta tekee elämästä yhtä helvettiä. En ymmärrä, miten niin pirullinen nainen on valittu meidän kiusaksemme. Tai todennäköisesti hän on itse valinnut osansa, osaahan hän olla herttainen sellaisille herrahenkilöille, joista on hänelle hyötyä.
Haluan purkaa päällimmäisiä tuntoja, kun tiedät, että ymmärrät. Kerroin äidille, että minulla on vaikeaa töissä, mutta hän kehotti vain olemaan kiltti tyttö. Pahus, olen yrittänyt, mutta en aina jaksa. Ainoa valopilkku on Matti, jonka kanssa käyn silloin tällöin kaljalla puhaltamassa pahaa oloa pois. Mattikin kärsii, sillä Meriitta päättää myös hänen lähetystensä esiintyjistä.
Pahin oli eilinen, kun vuorossa oli vihreä teema. Meriitan vieraina oli nuoria luonnonsuojelijoita, muistat varmaan Markon lapset Leenan ja Lassen. He hehkuttivat silmät kirkkaina vihreää aatetta. Meriitta oli pukeutunut kiiltävään smaragdinvihreään luomukseen. Luomivärikin ja kynnet olivat vihreät. Hän näytti mielestäni lohikääreeltä.
Keskustelu insertin jälkeen oli väkinäistä. Meriitta tarjoili nuorille vihreitä kuulia, mutta nämä kieltäytyivät kohteliaasti ja moittivat, että niissä oli sokeria ja lisäaineita. Meriitta hermostui ja moitti heitä epäkohteliaiksi. Leena suivaantui ja sanoi mielipiteensä edellisistä jaksoista, jotka hänen mielestään vähättelivät luontoa.
– Et taida ymmärtää, että elämässä on muutakin, kun kalliit vaatteet, korut, gourmetruoka ja ylelliset viinit. Suurin osa ihmisistä elää köyhyydessä ja sinä jaksat paasata, miten tärkeää on valita huippukalliita raaka-aineita ja nauttia ylellisestä elämästä.
Meriitta kalpeni puuterikerroksen alla ja oli vähällä, ettei hän heittänyt nuoria ulos studiosta. Lasse yritti turhaan rauhoittaa tilannetta. Meriitta julisti, että nuoret eivät olleet saaneet kunnon kotikasvatusta.
Jaska laittoi lopputekstit pyörimään ennen aikojaan. Äänitarkkailija sulki Meriitan mikrofonin ja hän jäi aukomaan suutaan ikävän näköisesti. Toivon todella, että Jaska laittaa Meriitan kuriin. Yleisöpalaute on ollut jo tähän asti kriittistä. Odotan vahingoniloisena, mitä seuraavaksi.
Nauti auringosta minunkin puolestani. Täällä on syksyisen koleaa, ensilumi on sulanut ja tiet ovat kuraiset, terveisin Kaisla, pahankurinen kuvaussihteeri, niin kuin eräs nimeltä mainitsematon minua kutsuu.
QUU
Voi Kaisla, ymmärrän tunteesi ja haluaisin olla tukenasi. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä taas Monikan, Kenin ja Tapsan kanssa töitä. Kukaan ei määrää, vaan teemme päätökset yhdessä. Ensimmäinen kilpailupäivä on onnellisesti ohi. Jännitän jo seuraavia, sillä mukana kisassa on sisareni Ellinoora. Hän yllätti ilmoittautumalla itse, ei tarvinnut edes houkutella. Kisassa on kolme supisuomalaista ja kolme espanjalaista. Ensimmäisen päivän voittaja oli hurmaava Carmen, kokkiopiskelija, joka teki maukasta sinisimpukkapastaa. Huomasin yllättäen, että meillä piti olla kuvateema, mutta se unohtui matkan varrella. Ehdimme korjata tilanteen, kun alkukilpailu on ohi.
Pitää kiirehtiä illan palaveriin, mutta halusin vastata sinulle saman tien. En kadehti sinun ja Matin osuutta taistelussa kulttuurimakasiinin herruudesta. Pitäkää puolenne. En ymmärrä, miten Jaska on suostunut, mutta hänen yläpuolellaan on ikävä kyllä päättäjiä. Yritä kestää ja raportoi jatkossakin, terveisin Quu
