1. Home
  2. /
  3. JATKOKERTOMUKSET
  4. /
  5. Värillä on väliä osa...

Värillä on väliä osa 4

 

TV-KESKUS, PASILA

Quu itki päästyään kotiin. Hän ei voinut ymmärtää, miksi elämä kohteli häntä nurjasti.

– Miten Jaska pystyi tekemään minulle näin katalan tempun, hän voihki puhelimessa Tähdelle.

– Aloita alusta, kerro, mitä tapahtui, Tähti pyysi rauhallisesti.

– Otan lopputilin, en halua olla enää päivääkään nöyryytettävänä, Quu puuskahti.

– Hei, rauha, vedä henkeä.

– Voitko kuvitella, Meriitta on taas kuvioissa ja mikä pahinta, hän tunkee itsensä taas minun ohjelmaani.

– Miten se on mahdollista?

– Sano muuta. Jaska levitti käsiä ja sanoi, että määräys tuli johtoportaasta. Meriitta haluaa päästä televisioon ja kulttuurimakasiini on ainoa, johon hänellä on pätevyyttä. Hänellä on ilmeisesti taas vaikutusvaltainen rakastaja.

– Pitäisikö sinun tehdä yhteistyötä hänen kanssaan? Tähti kauhistui.

– Sitä juuri. Saan tietysti jatkaa, sillä minulla on voimassa oleva työsopimus, mutta se tarkoittaa, että Meriitta jakaa juontovuorot minun ja Matin kanssa. En suostu, en ikinä!

– Onko sinulla varasuunnitelmaa?

– Ei todellakaan, tämä tuli ihan puskista, Quu kertoi jo hieman rauhoittuneena.

– Nuku yön yli, jutellaan huomenna lisää, Tähti ehdotti.

Quu otti yläkaapista viskipullon, jota hän säilytti pahan päivän varalle. Nyt oli sellainen. Hän nukahti kahden tukevan lasillisen jälkeen ja näki painajaisunta. Meriitan ilkkuvat silmät seurasivat hänen askeleitaan ja vahingoniloinen nauru sai ihokarvat pystyyn. Aamulla kurkku oli kuiva ja silmät sameat. Quu soitti Kaislalle ja ilmoitti olevansa sairas.

– Meriitta on jo täällä ja hän istuu kahvilla Matin ja Jaskan kanssa. Olen kauhuissani, Kaisla kertoi.

– Tuota en olisi halunnut kuulla, Quu sanoi ja sulki puhelimen.

Kun Tähti soitti, Quu kertoi tehneensä päätöksen. – En aio jatkaa tätä ilveilyä. Saan päänsärkyä pelkästä ajatuksesta, että näkisin Meriitan joka päivä ja minun pitäisi neuvotella hänen kanssaan ohjelmien sisällöstä. Aion lopettaa työsuhteen ja lähden Ellinooran luo toipumaan iskusta. Saan ehkä töitä tiskaajana Sofian tavernasta, Quu vuodatti.

– Ei hassumpi ajatus. Pidä taukoa televisiotyöstä ja mieti rauhassa, mitä haluat tehdä jatkossa. En ole kertonut vielä sinulle, että Mama on lähdössä Espanjaan ja hän pyysi sinua ja minua matkaseuraksi. Mennään kolmestaan.

– Ihana sisko, löysit juuri oikeat sanat piristämään synkkää päivääni, Quu hymähti.

– Ellinoora on luvannut maksaa matkamme, siis myös sinun ja perillä on täysihoito. Reino vakuutti, että hän pärjää viikon tyttöjen kanssa. Lähtisimme mielellämme kaikki, mutta tyttöjen koulu on etusijalla. Kahvila on nyt kesän jälkeen kiinni ja avaamme vasta lomani jälkeen. Reino suunnittelee uutta ruokalistaa ja tekee tyttöjen iloksi koeannoksia.

– Taidan palata elämään. Ihana ajatus, että me sisarukset saamme viettää laatuaikaa keskenämme ja bonuksena vielä Mama, Quu ilahtui.

MATTI

Olen hämääntynyt. Yhteistyö Quun kanssa toimi ja olimme jo täydessä vauhdissa suunnittelemassa syksyn suoria lähetyksiä. Insertit ovat valmiit. Olen istunut Kaislan kanssa editissä. Janne on taitava ja hänellä on silmää koostaa materiaalit herkullisiksi ruokapaketeiksi. Villen taiteelliset kuvat pääsevät oikeuksiinsa. Olin kiitollinen, kun Quu antoi minulle vapaat kädet. Opin paljon ja kunnioitan jokaisen panosta. Televisiotyö on todellakin tiimityötä.

Suunnittelupalaveri Quun kanssa peruuntui, kun tämä outo tyyppi, Meriitta ilmestyi kuvioihin. Jaska ilmoitti kylmän rauhallisesti, että hän tulee jakamaan juontovuorot. Meriitta hymyili leveästi ja vakuutti, että kokemusta ja kunnianhimoa löytyy. Lisäksi hänellä on omien sanojensa mukaan mahtava verkosto vaikutusvaltaisia osaajia eri aloilta. Taiteilijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikkoja, elokuvatuottajia ja huippukokkeja, hän luetteli. Näyttää pahasti siltä, että hän on jo päättänyt, keitä hänen tuttaviaan tulee studiolähetyksiin vieraiksi. Minulta ei kysytä.

Kun kuulin Quun päätöksestä lyödä hanskat tiskiin, järkytyin. En tiennyt, että televisiomaailma on näin raaka. Itselläni ei ole varaa perääntyä, sillä ura on vasta alkuvaiheessa. Vein Meriitalle muovimukillisen kahvia ja kerroin olevani yhteistyökykyinen. Hän hymyili maireasti ja vakuutti, että meistä tulee hyvä työpari. En ole niinkään varma, mutta aika näyttää.

Kaisla tuntee Meriitan ennestään. Hän ei tunne minkäänlaista sympatiaa, mutta sanoi, että palkan eteen täytyy sietää kaikenlaista. Meillä on tapana käydä yhdessä päiväkahvilla. Kaislan hymy piristää päiviäni. Mietin, tohdinko pyytää häntä joku ilta ulos…

FUENGIROLA

Lento Malagaan sujui tasaisesti. Tähti ja Quu seurasivat huvittuneina, kun Mama otti torkut ja kuorsasi kevyesti. Hän heräsi vasta, kun oli aika laskeutua.

– Voi veikkoset, kylläpä nukutti. Valvoin koko edellisen yön, kun minua jännitti, Mama selitti hieman nolona.

– Kaikki hyvin, olemme perillä tuossa tuokiossa, Tähti rauhoitteli.

Manuel odotti lentoaseman ulkopuolella. – Tervetuloa, Ellinoora lähetti minut. Hän odottaa teitä malttamattomana tyttöjen kanssa tavernassa, Manuel kertoi ja auttoi vieraat autoon.

– Voi miten minulla on ollut ikävä teitä, Ellinoora tervehti ja halasi Mamaa ja siskojaan.

– En ollut tuntea teitä tytöt, olettepa kasvaneet, Quu sanoi ja ojensi lapsille Fazerin siniset suklaalevyt. He niiasivat ja juoksivat saman tien leikkeihinsä.

– Niin kuin näette, täällä on vielä kesäisen lämmintä. Istutaan tuonne puutarhan puolelle, Ellinoora viittasi kädellä kodikasta viiniköynnösten varjostamaa pöytää.

– Hola, Sofia tuli paikalle tarjottimen kanssa. – Tervetulomaljat cavaa, ilo saada teidät tänne.

– Majoitumme minun luokseni, mutta lupaamme käydä ahkerasti, Ellinoora sanoi ja kohotti maljan.

– Jäätte lounaalle minun vieraikseni. Tarjolla on aamulla pyydystettyä ja valkosipuliöljyssä grillattua merikalaa sekä tomaattisipulisalaattia, Sofia kertoi.

– Kiitos, täällä saa paikkakunnan parasta ruokaa, Ellinoora hehkutti.

Sofia nauroi ja sanoi, että hänen oli palattava saman tien keittiöön.

Ellinoora ehdotti maukkaan lounaan jälkeen, että he siirtyisivät hänen asunnolleen.

– Sinne on vain vajaan kymmenen minuutin kävelymatka. Manuel tuo matkalaukut autolla, kävely tekee hyvää ja sen jälkeen siesta maistuu.

– Sopii hyvin, ilma on loistava. Suomessa oli lähtiessämme jo syksyn merkkejä. Aiotko jäädä pysyvästi Espanjaan? Tähti kysyi.

– Ainakin toistaiseksi ja toivon, että sinä Mama viihdyt täällä pitkään.

– En ole varannut paluulippua. Riippuu siitä, miten tulemme toimeen, Mama hymyili.

Ellinoora naurahti ja vakuutti pitävänsä mieleisestä vieraasta hyvää huolta. Hän ei aavistanut, että keväällä tilanne olisi toinen.

VILLA ELLI

Ellinooran kaksiosta oli merinäköala. – Kuudes kerros, onneksi on hissi, Mama huokasi ja ihaili maisemaa. – Sinä onnekas, palmut huojuvat ja parvekkeella on heleitä kukkia. Mitä nuo punaiset ovat?

– Vaaleanpunainen on oleanteri ja tuo kirkas kiinanruusu, Elli kertoi. – Minulla on vain kaksi makuuhuonetta. Sopiiko, että Quu ja Tähti majoitutte toiseen? Laitan Mama sinulle mukavan vuoteen sohvalle, saat oman makuuhuoneen sitten, kun tytöt lähtevät, Ellinoora touhusi.

– Nukun vaikka vaatekomerossa, Mama hymyili.

– Laukkupalvelu, Manuel hihkaisi ja toi matkalaukut sisälle.

– Kiitos, otatko kupillisen kahvia? Ellinoora tarjosi.

– En ehdi, tavernassa on kiirettä. Sofia lähetti terveisiä. Jos teillä on täällä ahdasta, vierasmaja on käytettävissä.

– Hienoa, pidämme mielessä, Ellinoora vastasi. – No niin, haluatteko virkistävään suihkuun? Pihalla on uima-allas, mutta vesi on tähän vuodenaikaan viileää. Vetäydytään hetkeksi siestalle ja lähdetään illemmalla tutustumaan lähiympäristöön.

Mama ja sisarukset istuivat iltakävelyn ja kevyen aterian jälkeen Ellinooran parvekkeella katselemassa laiskasti aaltoilevaa merta.

– Miten rauhoittavaa. Voisin levätä täällä joka ilta tekemättä mitään, Mama huokasi.

– Sopisiko kuitenkin pieni digestiivi. Lasillinen erinomaista sherryä tai jotain muuta? Ellinoora kysyi.

– Ainahan se, nukuttaa sitten paremmin, Mama myöntyi.

Tähti ja Quu pyysivät lasilliset viiniä.

– Quu, vaikutat hiljaiselta, se ei ole tapaistasi, Ellinoora huomasi ja katsoi sisartaan tutkivasti. – Onko kaikki hyvin?

– Mikään ei ole hyvin. Sanoin itseni irti töistä, enkä tiedä, mitä teen seuraavaksi. Ehkä Sofia palkkaa minut tiskaamaan keittiöön.

– Tyttökulta, et ole tosissasi. Tavernassa on hiljaista tähän aikaan vuodesta, kun turisteja on vähän, mutta voit toki jäädä tänne minun luokseni, Ellinoora huolestui.

– En halua olla vaivaksi. Olen tällä hetkellä vielä palkallisella lomalla, mutta sen jälkeen hyvät neuvot ovat kalliit.

– Voit tulla kahvilaamme, kylläkin vain ruokapalkalla, Tähti lupasi.

– Olisin siellä vain tiellä, Quu puuskahti.

– Kerro, mikä sai sinut tekemään näin radikaalin päätöksen, Mama puuttui keskusteluun.

– Kukapa muu, kuin se pahuksen juonittelija Meriitta. Hän halusi töihin kulttuuritoimitukseen ja vei paikkani. Arvatkaa, miltä minusta tuntuu. Voisin sittenkin ottaa lasillisen jotain vahvempaa, Quu voihki.

– Asioilla on tapana järjestyä. Tämä voi olla ovi johonkin uuteen, Mama rauhoitteli.

– En vain osaa arvata, mitä se olisi, Quu maistoi aimo kulauksen viskilasista ja ähkäisi.

– Nukutaan yön yli, huomenna kaikki voi olla toisin, Ellinoora sanoi ja haukotteli.

– Olemme valvottaneet sinua, mennään kaikki nukkumaan, Tähti ehdotti.

QUU

En tiedä, oliko virhe tulla tänne siskojen vaivoiksi. Huomaan, että olen ilon pilaaja. En voi sille mitään, että harmittaa ja olen todella turhautunut. Jäin illalla seurustelemaan viskipullon kanssa. Nyt pää on sumea ja näin painajaisia. Meriitan vihreät silmät kiiluivat vahingoniloisina. Tähti heräsi huutooni. Hän toi lasillisen lämmintä maitoa hunajan kera samoin kuin äiti, kun olimme lapsina kipeinä. Itkin itseni uneen.

Quu jäi seuraavana aamuna lepäämään, kun muut lähtivät aamiaisen jälkeen kaupungille. Olo oli levoton, eikä hän malttanut pysyä vuoteessa. Musta kahvi ja tilkka viskiä helpottivat oloa.

Quu päätti hetken mielijohteesta soittaa Monikalle ja kysyä, mitä suunnitelmia hänellä oli syksyksi.

– Quu, soitit hyvään aikaan. Olen tehnyt maikkarille ohjelmaehdotuksen, joka on yllättäen hyväksytty. Kuvittele, ehdotin kokkikisaa, joka perustuu kuvamateriaaliin. Kilpailijat saavat vetää sokkona inspiraatiokuvan, jota he käyttävät innoittajana. Riittää, että he valitsevat värin, muodon tai jonkun yksityiskohdan. Mitä sanot, olen innoissani.

Quu veti henkeä ja kysyi, miten Monika aikoi toteuttaa idean.

– Toivoisin, että olisit vapaa tulemaan mukaan, sillä tarvitsen juontajan. Tapsa on lupautunut tuomariksi. Ainoa huoli on, että haluaisin, että kuvaamme ulkona, mutta talvi uhkaa tulla ennen aikojaan.

– Kuule, et ehkä tiedä, että olen lopettanut kulttuuritoimituksessa. Jos oikeasti haluat minut mukaan, olen vapaa, Quu henkäisi.

– Ei ole totta, en osannut edes toivoa tällaista mahdollisuutta. Tule käymään, niin allekirjoitetaan sopimus.

– Se ei käy ihan heti, sillä olen lomamatkalla Espanjassa.

– Voi muistan, miten kävimme Sofian ja Manuelin tavernassa. Oletko siellä?

– Aika lähellä. Sisareni Ellinoora on hankkinut lomaosakkeen ja olen täällä vieraana.

– Sain hullun idean. Mitä, jos ajamme pakulla sinne ja kuvaamme kisan Aurinkorannikolla. Siellähän on paljon suomalaisia?

Quuta huimasi ja hän kaatoi nopeasti toisen lasillisen viskiä.

– Kyllä vain, päteviä kisaajia löytyy varmasti. Suosittelen Manuelia, hän voi kysellä kavereiltaan.

– Quu olet aarre, pidetään yhteyttä. Minun pitää puhua Kenin ja Olli-Tapion kanssa, mutta olen täpinässä. Olen varma, että tästä tulee huippumenestys, Monika sanoi ja päätti puhelun.

©Marjaleena Etula
 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.