Kysyn itseäni puolustetuista ajatuksista
puolikuivista hymyistä
ohikatseista
taivaan kamarasta
kuun hajanaisista veistoksista
haalistuvasta maailmankirjallisuudesta
sokeutuvasta huurteesta.
Kunnes silmien kevät
valloittaa meidät
toisillemme takaisin.
©Pirkko Arola
