Pojat uittavat pieniä veneitä
Odotan kevään pelimannin ääntä
hiljaisella rinteellä
vesi nielee sitä, yskii mennessään.
Kaukana nautitaan kaiusta.
Lapset leikkivät joella
uittavat pieniä veneitään
tuulen vauhdissa.
Ilta painuu mailleen
punaisena pallona.
Kaipaukseni kiesit vaeltavat
unen vuorelle, sen uumeniin asti.
Aamulla pojat ottavat vastaan kevättä
kiipeävät maakiveltä toiselle
eväslaatikko kädessään
Viidet paljaat sääret ilman tukisteltavana
tuuli ripsissään, huudot, kiljaisut
kastuvat linnun maidossa.
Lippu liehuu kaatuneiden päivänä.
Murehdin poikasia
joita sieluttomassa sodassa
joku nytkin kylmästi komentaa.
Ajankohtainen runo, joka tavoittaa hienosti kevään impression. Hieman yskähtelin kuitenkin ensimmäisessä säkeistössä. Kevään pelimanni? Ja sitten tuo säe ”vesi nielee sitä, yskii mennessään. ” Siis nieleekö vesi hiljaista rinnettä? – Nämä kuvat eivät auenneet. Mutta jo seuraavassa säkeistössä tulee hieno: pienet veneet tuulen vauhdissa.
On syytäkin murehtia poikasia, jotka eivät pääse uittamaan pieniä veneitään. Toivottavasti mahdollisimman moni vielä pääsee.
Vesi varmaankin nousee, jos se nielee rinnettä. Ajattelen että siinä on tulva tuloillaan. Joestahan runossa puhutaan. Mutta jos se on lumen sulamisvettä, joka virtaa rinnettä alaspäin, silloin ajattelisin pikemminkin, että rinne sylkee vettä pois tai itkee sitä. Vesi on tässä kuitenkin aktiivinen tekijä. Miksei se voisi niellä rinnettä? Yhtenä keväänä se meinasi nielaista minun mummonikin, siksi ehkä minulle tuli tästä tulva mieleen.
Kevään pelimannista minulle tulee mieleen laulu ”Jag tror pÃ¥ sommaren”, jossa mainitaan ”speleman med sin fiol”. En nyt kuitenkaan kuule tässä runossa viulun soittoa. Olisiko kevään pelimannilla soittimena huilu? Tai epävireinen klarinetti? Runossa jää tosiaan hämärän peittoon, minkälaista ääntä puhuja odottaa olevan tulossa. Jos myöhemmin viitattaisiin vielä johonkin instrumenttiin, kuva voisi aueta paremmin.
Kiitos näkemyksistä Pasi ja Riikka. Ne saivat miettimään, huiskinko vain sanoja vai asettelenko harkitusti.En ihan tavoita enää kirjoittamistilannetta seitsemän vuotta sitten, mutta keskustelen kevään ja maiseman kanssa. Odotan kevään pelimannin ääntä, siis sitä, jota kevät soittaa kaikkiin aisteihimme. Kevään pelimanni, kevät itse soittaa tuulta, kiviä koskessa, vettä ja poikien ääniä veneenlaskupaikalla. Kevät on musikaalisin vuodenaika, siitä ehkä livahti pelimanni kevään vertauskuvaksi.- Runo pysäyttää itsenikin. Pojat on kasvaneet, kaksi menee armeijaan tänä vuonna. Aseeseen tarttumisen merkitys on kuin muuttunut. Runoa kirjoittaessani en aavistanut millaiseksi pyövelöinniksi Krimistä alkanut tilanne johtaisi.- Kiitos vielä Pasi ja Riikka!
Pidän runon sointuisuudesta: kaukana nautitaan kaiusta, ilta painuu mailleen, unen vuorelle, uumeniin. A- ja U- äänteillä on jotenkin tyynnyttävä vaikutus. Sotaan meneminen tuo siihen ison särön.
Runometsä, huomasit vokaalien vaikutuksen ihan oikein. Itse en varmaan kovin tietoisesti niitä valinnut. Mutta olen sanoittanut lauluja ja siinä sointuisuus rakentuu hyvin pitkälle juuri näin. Oriveden opistolla edesmennyt Jukka Virtanen piti kurssillamme siitä hienon luennon.- Muutama viikko sitten eräs säveltäjä löysi runon täältä ja teki vaikuttavan melodian. Vapaamittaista runoani ei ole ennen sävelletty. You tube video on tekeillä.
Laulullisuus tosiaan kuuluu. Kerro sitten kun video on ilmestynyt, mielelläni katson ja varmaan moni muukin. Itsekin olen miettinyt laulujen sanoitusta, viimeksi joskus teininä harrastin sitä, sitten se jäi. Koin vaikeaksi sanoa mitä ajattelen, kun ajattelin, että sanat lauletaan ääneen ja jotkut ne kuulevat. Pelkkä kirjoittaminen on jotenkin salaisempaa ja henkilökohtaisempaa – vaikka laittaisikin runonsa nettiin kaikkien nähtäville. Pelkkä tunne siis.
Runometsä, hauska kuulla, miten koet laulun sanoituksen. Itse olen kai niin parkkiintunut niihin, että koen pikemminkin, että ne lentävät omilla teillään ja ovat itsenäisiä. Tai oikeastaan syntyvät uudestaan jokaisessa laulutilanteessa.- Vaikka on sanottava, että joku aika sitten koin päinvastoin. Olin konsertissa, eikä tullut mieleenikään, että solisti esittäisi lauluni. Istuin ajatuksissani, yht äkkiä säestäjä alkoi soittaa alkusoittoa. Melkein kauhistuin, sydämeni alkoi hakata ja kuuntelin laulua miltei järkyttyneenä.- Myöhemmin ihmettelin reaktiotani.- Odottelen videon ilmestymistä. Kuulin, että äänitys olisi kesäkuussa. Ilmoitan kyllä, kun se ilmestyy. Säveltäjä kyllä lauloi sen nauhalle, joten olen kuullut sen ja saanut nuotin. Säveltäjä esitti sen vaikuttavasti.
Löytyy nyt Emmi Kankaan laulamana you tube video Pojat uittavat pieniä veneitä.